Kouluruokailuun panostaminen on tasa-arvoteko

Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 24.9.2020

”Vantaalla on tehtävä toimia, jotta kouluruokailuun osallistuisi nykyistä suurempi määrä lapsia”

Vantaan oppilaitosten kouluruuan laatu on noussut esiin valtakunnan mediassa. Vaskivuoren lukion oppilaan Topias Rinteen laatiman kouluruuan laadun parantamista vaativan kunta-aloitteen mukaan oppilaille tarjoillaan raakaa ja jäistä lihaa, likaista salaattia, pesemättömiä perunoita sekä pastaa keitinvesineen (VS 12.–13.9.).

Koululounas mahdollistaa kaikille lapsille taustasta huolimatta lämpimän ja monipuolisen aterian koulupäivinä. Miellyttävä ruokailuhetki koulukavereiden kanssa edistää lapsen sosiaalisia suhteita. Ruokatauko terveellisen ruoan ääressä edistää keskittymistä ja oppimista.

Heikko kouluruuan laatu voi vaikuttaa siihen, että monet oppilaat jättävät ruuan syömättä. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulokset Vantaalla kouluruokailuun osallistuvien osalta ovatkin huolestuttavat. Koululounaan jättää syömättä yhä suurempi osa oppilaista. Esimerkiksi 42 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä vuonna 2017 ei syönyt päivittäin 42 prosenttia, kun vuonna 2019 osuus kasvoi 15 prosentilla 57 prosenttiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista jopa 66 prosenttia vastaajista kertoi, ettei osallistu päivittäin kouluruokailuun.

Lukujen valossa on selvää, että Vantaalla on tehtävä toimia, jotta kouluruokailuun osallistuisi nykyistä huomattavasti suurempi määrä lapsia ja nuoria.

Laadukkaalla ravitsemuksella lapsuudessa on tiedettävästi merkittäviä vaikutuksia lapsen myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyserojen kaventamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta on välttämätöntä, että kouluruokailuun panostetaan.

THL:n mukaan tehokas keino lisätä oppilaiden koululounaan syömistä on osallistaa lapset ja nuoret ruokailun sekä ruokien suunnitteluun ja kehittämiseen. On tärkeää, että Vantaalla oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kouluruokailuun lisättäisiin entisestään siten, että kaikilla oppilailla olisi kokemus siitä, että koululounaaseen voi vaikuttaa.

Esimerkiksi säännöllisesti ja usein toteutettavat sähköiset kyselyt voisivat lisätä oppilaiden osallisuutta koululounaan suunnittelussa.

Sina Nordman TtM (kok.)

Helen Josefsson FM (kok.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: