Näytteenottotyön vaatima ammattitaito pitää tunnistaa

Julkaistu Helsingin Sanomissa 6.8.2021

Suomessa on pikimmiten käynnistettävä kansallisen suosituksen laatiminen siitä, mitä osaamista näytteenottoon osallistuvilta vaaditaan, kuka heitä kouluttaa ja perehdyttää ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan.

AMMATTITAITOISISTA näytteenottajista on ollut pula pitkään. Koronavirus­testausmäärien lisääntyessä työvoiman tarve kasvaa entisestään. Koronaviruksen vuoksi syntyneen hoitovajeen purku edellyttää useamman vuoden ajan valtaisaa määrää niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin laboratorio­tutkimuksia. On tärkeää, että työvoimapulaan löydetään kestävät ratkaisut pikimmiten.

Pula näytteenoton korkeakoulutetuista ammattilaisista, bioanalyytikoista, on johtanut siihen, että näytteenottotehtäviä on siirretty muille terveydenhuollon ammattiryhmille. Tämä lisää riskiä näytteenoton virheisiin, koska heidän koulutukseensa näytteenotto ei kuulu, koulutusta voi olla liian vähän tai sitä järjestävät muut kuin bioanalytiikan asiantuntijat.

Näytteenottotyötä tekevien koulutustaustat ja osaaminen ovat hyvin kirjavia, ja yhtenäisiä käytänteitä tai standardeja osaamisen varmistamiseksi ei ole. Työnantajille riittävän osaamisen ja tarvittavan työpaikkakoulutuksen määrän arviointi voi olla vaikeaa.

JUURI julkaistun Hotus-hoitosuosituksen ”Onnistu laboratorionäytteissä” mukaan näytteenotossa tapahtuvien virheiden suorat vuosikustannukset ovat ainakin kymmenen miljoonaa euroa. Turhien kustannusten lisäksi potilaan hoito voi viivästyä ja pahimmillaan ennuste heikentyä. Diagnostiikan luotettavuuden kannalta on oleellista, että virheet näytteenotossa minimoidaan. On välttämätöntä, että bioanalyytikot näytteenoton korkeakoulutettuina ammattilaisina vastaavat näytteenottotoiminnasta terveydenhuollossa.

On tärkeää tiedostaa, että näytteenottoprosessi on paljon muutakin kuin mekaaninen suoritus. Oikeaoppisesti otettu näyte edellyttää näytteenottajalta laajamittaista osaamista koko laboratoriotutkimusprosessista sekä tulokseen vaikuttavista preanalyyttisistä tekijöistä. Näytteenottaja kohtaa työssään päivittäin lukuisia ihmisiä, jolloin myös vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot korostuvat.

EUROOPPALAINEN kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen kattojärjestö (EFLM) on suosittanut kansallisen suosituksen laatimista näytteenottajien osaamisen varmistamiseksi. Kansallinen suositus on jo olemassa seitsemässä Euroopan maassa. Lisäksi useat maat ovat kiinnostuneita kansallisesta suosituksesta ja ovat joko laatimassa tai pilotoimassa sitä. Maakohtaiset, omat kansalliset suositukset ovat tärkeitä, koska niissä huomioidaan terveyspalveluiden ja koulutusjärjestelmän erityispiirteet.

Suomessa on käynnistettävä pikimmiten kansallisen suosituksen laatiminen siitä, mitä osaamista näytteenottoon osallistuvilta vaaditaan, kuka heitä kouluttaa ja perehdyttää ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan. Laboratorioalalla vallitsee poikkeuksellisen laaja yksimielisyys siitä, että suositus tarvitaan potilasturvallisuuden sekä henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamiseksi. Suosituksen laatiminen on käynnistettävä opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöhankkeena.

Sina Nordman

puheenjohtaja

Eija Kaila

varapuheenjohtaja

Jaana Anttila

bioanalytiikan lehtori, hallituksen jäsen

Uudenmaan Bioanalyytikot ry

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: