Vantaalla pitää toteuttaa terapiatakuu

Koronan aikana sosiaalinen eristäytyminen, lisääntynyt työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat heikentäneet hyvinvointia sekä lisänneet ja syventäneet mielenterveydenhäiriöiden oireilua. Samaan aikaan mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt. On välttämätöntä ryhtyä toimiin, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa. Myös läheisten tarvitsema tuki pitää huomioida.

Erityisesti työikäisten ja nuorten mielenterveysperusteisten sairaseläkkeiden nopea kasvu on hälyttävää ja vaatii reagointia.

Uudelleen rakennettaessa Vantaata on erityisen tärkeää panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja vaikuttavuuteen. Kun haluamme rakentaa sosiaalisesti kestävää ja oikeudenmukaista Vantaata on tärkeää, että pidämme huolen siitä, että kaikki saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja ketään ei jätetä yksin. Se on myös edellytys talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiselle.

On oleellista, että pikimmiten Vantaan mielenterveyspalvelut saadaan toimimaan siten, että ihmiset pääsevät pois jonoista ja saavat tarvitsemansa avun.

Jo ennen koronaa huoli riittävistä mielenterveyspalveluista keräsi nopeasti yli 50 000 kannatusilmoitusta Terapiatakuu-kansalaisaloitteelle, joka on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Vantaalla ei ole varaa odottaa kansalaisaloitteen valiokuntajarrutusta kuntalaisten terveyden kustannuksella.

Terapiatakuu aloitteessa hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukainen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä.

Helsinki on päättänyt, että kaupunki pyrkii toteuttamaan terapiatakuun jo ensi vuonna. Päätöksen myötä Helsingissä perustason mielenterveyspalveluihin pääsee kiireettömissä tapauksissa kahden viikon kuluessa. Lisäksi Helsinki on ottanut käyttöön lyhytpsykoterapian palvelusetelin, jolla nuori tai aikuinen voi saada 10–20 kertaa psykoterapiaa.

Vantaan on syytä ottaa mallia naapurikunnastaan Helsingistä.

Vantaalla terapiatakuun toteuttamiseen on otettava mukaan järjestöt, joissa on mittava määrä sairauskohtaista asiantuntijuutta, osaamista ja kykyä kohdata ihmiset matalalla kynnyksellä. Kun koronan ensimmäinen aalto tuli Suomeen ja sulki terveydenhuollon palveluita, oli järjestöjen tarjoama apu monelle mielenterveyden kanssa tukea tarvitsevalla ainoa saatavilla ollut tuen muoto.

Syömishäiriöliiton ja sen jäsenjärjestön Etelän-SYLIn aktiivina ja vapaaehtoistoimijana tiedän, että mielenterveysjärjestöt tuovat monelle välttämättömän avun ja tuen.

On välttämätöntä, että Vantaalla mielenterveysjärjestöille taataan riittävät toimintaedellytykset kuntalaisten palveluiden täydentämiseksi. Järjestöjen rahoituksesta ei ole varaa leikata.

On myös tärkeää, että Vantaa työnantajana panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamiseen. Se edistää haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien hoitoon pääsyä ja hakeutumista sekä hoitomyöntyvyyttä.

Tulevan valtuustokauden aikana Vantaalla tehdään tärkeitä päätöksiä siitä, miten ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut järjestetään. Kuntatalouden heikossa tilanteessa on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka luovat hyvinvointia kestävällä tavalla. Panostamalla perustason mielenterveyspalveluihin voidaan saavuttaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin kannatettavaa terveyshyötyä. 

Sina Nordman, vantaalainen kuntavaaliehdokas (kok)

Kasvaviin päihdehaittoihin pitää puuttua Vantaalla

Koronan aikana päihteiden käyttö on lisääntynyt. Samaan aikaan päihdekuntoutuspalveluiden saatavuus on heikentynyt rajoitusten ja priorisoinnin seurauksena. Tilanne näkyy Vantaalla katukuvassa ja perheissä monella tapaa lisääntyneinä päihdehaittoina.

Päihteiden käytön lisääntyminen voi kärjistyä esimerkiksi väkivaltana, lasten hoidon laiminlyöntinä tai muina vakavina ongelmina. Laskua tullaan maksamaan sekä akuuttien tapahtumien että neljän seinän sisällä hitaammin etenevien ongelmien takia vauva- ja lapsiperheissä vuosia. Apua pitää saada ajoissa ja palveluihin ohjautumiseen täytyy satsata. 

THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että huumeiden käyttö on lisääntynyt ennätyksellisen paljon koronan aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Käytön kasvusta johtuvat yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät myös poliisin valtakunnallisissa tilastoissa.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret. Nuorten huumekokeilut aiheuttavat huolta ja voivat johtaa vakavaan syrjäytymis- ja rikoskierteeseen. Liian moni nuori ajautuu huumeiden kokeilijaksi alaikäisenä. Myös nuorten huumekuolemat ovat kasvaneet. On tärkeää löytää entistä parempia keinoja ongelman torjumiseksi.

Kustannushyötyanalyysien mukaan päihdehuoltoon sijoitetut resurssit ovat vaikuttavia. Myös Vantaalla on syytä hyödyntää vaikuttaviksi havaittuja interventioita.

Vaikeassa kuntatalouden tilanteessa on olemassa riski, että päihdekuntoutuspalveluita karsitaan entisestään. Vakavista päihdeongelmista kärsiviä on huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka ovat saaneet palveluita. Päihdehuollosta säästäminen onkin varsin lyhytnäköistä sillä se toisi lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä. Päihdejärjestöt ovat painottaneet eri toimijoiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön merkitystä.

On tärkeää, että Vantaalla on erilaisiin tilainteisiin ja tarpeisiin sopivia päihdekuntoutuksen palveluita. On myös huomioitava läheisten tarvitsema tuki kipeässä tilanteessa.

On välttämätöntä etsiä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja siihen, että lapset ja nuoret eivät eksy päihteiden tielle. On tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on riittävästi tukevia aikuisia rinnallaan ohjaamaan oikeisiin valintoihin ja hyvään kasvuun. Turvallinen kouluympäristö ja mielekkäät harrastukset ovat tähän keskeisiä keinoja.

Tulevan valtuustokauden aikana Vantaalla tehdään tärkeitä päätöksiä siitä, miten ennaltaehkäiseviä päihdepalveluita toteutetaan ja kehitetään. Korona-aikana muodostunut päihdepommi pitää purkaa ennen kuin ongelmat lisääntyvät ja syvenevät entisestään.

Vakava tilanne vaatii Vantaan päihdestrategian päivitystä ja vaikuttavaa jalkautusta. Matalan kynnyksen palveluita on oltava saatavilla. Järjestölähtöinen auttamistyö on hyödynnettävä täysimittaisesti, jotta kaikki saavat tarvitsemansa avun.

Niukat voimavarat on tärkeää käyttää siten, että pitkällä aikavälillä ei synnytetä tarpeetonta lisälaskua. Terveyshyöty ja hyvinvoinnin lisääminen pitää olla päihdekuntoutuksen keskiössä.

Sina Nordman, vantaalainen kuntavaaliehdokas (kok)

Yritykseni Sinalab Oy:n tarina

Vuodenvaihteessa otin hypyn tuntemattomaan, irtisanouduin työstäni ja toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja perustin yrityksen, Sinalab Oy:n. Olen saanut paljon kyselyitä siitä, mitä yritykseni Sinalab Oy tekee.

Sinalab välittää bioanalyytikoita henkilöstövuokrauksena terveydenhuollon näytteenottotehtäviin. Heti yritystoimintani alussa minulla oli onni saada sopimukset kahden ison asiakasorganisaatioin kanssa, ja olen työllistänyt itseni tehden keikkatyötä näytteenottotehtävissä. Parin kuukauden toiminnan jälkeen minulla oli ilo palkata ensimmäinen työntekijäni. Töitä on ollut tarjolla välillä enemmän kuin on ehditty tekemään.

Bioanalyytikkoyrittäjyys on vielä varsin harvinaista ja toimintatapani on ehkä jossain määrin aiheuttanut ihmetystäkin ihailun lisäksi. Minulle yrittäjyys on ollut sopiva tapa toimia; neuvottelen itse sopimukseni ja maksan itse palkkani. Toisaalta yrittäjyys vaatii vahvaa sitoutumista. Siitäkin olen enimmäkseen pitänyt.

Mielestäni on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, jossa erilaiset työn tekemisen muodot mahdollistetaan. Erilaiset tavat toimia sopivat eritavoin ihmisille. Kaikkia ei voida laittaa samaan muottiin työelämässäkään. Parhaimmillaan hoitajayrittäjyys voi edistää alan veto- ja pitovoimaa, lisätä työmotivaatiota ja tuoda alalle kipeästi kaivattua työvoimaa.

Kiitos kaikille Sinalabin menossa mukana olleille siitä, että saan tehdä työtä ja yrittää ❤️

Vantaalla eläinten hyvinvointiin pitää panostaa

Eläinystävä on monelle tärkeä piristys sekä osa arkea ja perhettä. Lemmikki voi myös edistää terveyttä ja tutkitusti lemmikin hoivaaminen laskee stressitasoa. Lemmikkien merkitys ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille on nykytiedon mukaan kiistaton. 

Koronan aikana lemmikkien hankinta on lisääntynyt merkittävästi. Kotona vietetyn ajan lisääntyminen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen on monella herättänyt haaveet omasta eläinystävästä. Valitettavasti myös eläinsuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt. Lemmikkiä hankkiessa olisikin tärkeää huomioida se, että eläimestä huolehtiminen vaatii vahvaa sitoutumista läpi lemmikin elämän.

Kissojen ystävänä erityinen huoleni kohdistuu kissoihin kohdistuviin laiminlyönteihin. Suomessa hylätään arviolta 20 000 kissaa vuodessa. Tunnistusmerkintä mikrosirulla on luotettava ja toimiva tapa tunnistaa kissa sekä löytää sen omistaja.

Kissojen tunnistusmerkintä säästää eläinsuojelun resursseja eläinten kärsimyksen vähentämisen lisäksi. Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksestä ilmenee, että löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Löytökissojen lisäksi kustannuksia aiheuttavat ne lukuisat kissat, joita vuosittain lopetetaan suoraan löytöpaikalle valvontaeläinlääkärien toimesta.

Kissoja myös katoaa ja osa kuolee onnettomuuksiin liikkuessaan vapaana. Vapaana olevat kissat saattavat myös tappaa uhanalaisia eläinlajeja ja erityisesti tästä koituu ongelmia pesimäaikaan.

On hienoa, että kissakriisi kansalaisaloite keräsi nopeasti tarvittavat yli 50 000 kannatusiloitusta ja eteni eduskuntaan tänä keväänä. Aloitteessa vaaditaan kissakriisiä hallintaan säätämällä laissa kissojen lisäännyttämisestä sekä tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Nämä toimet lisäisivät kissojen hyvinvointia, vapauttaisivat eläinsuojelun resursseja muihin tehtäviin ja vaikuttaisivat suotuisasti kuntatalouteen.

Tärkeä osa sivistystä ja hyvinvointiyhteiskuntaa on se, että myös eläimistä pidetään hyvää huolta. On välttämätöntä, että kunnilla on riittävät voimavarat ja edellytykset laadukkaalle toiminnalle eläinsuojelutyössä. On tärkeää, että Vantaalla eläinsuojeluyhdistysten toimintaa tuetaan ja kasvaneeseen työmäärään suunnataan riittävästi tukea.

Aloitteestani Vantaan Kokoomusnaiset tekivät keväällä 2020 puoluekokousaloitteen kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin velvoittavuudesta laissa säädettäväksi. Puoluekokous hyväksyi aloitteemme ja tämän myötä asiasta tuli kokoomuksen virallinen kanta. Aloitteen mukaan kokoomus toimii siten, että eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä säädetään laissa kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin velvoittavuudesta. Hallituksen esityksen eläinten hyvinvointilaiksi on määrä edetä eduskuntaan syksyllä 2021. On tärkeää, että kissat saavat ansaitsemansa pykälät esityksessä.

Sina Nordman, vantaalainen kuntavaaliehdokas (kok)

Kouluruokailuun panostaminen on tasa-arvoteko

Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 24.9.2020

”Vantaalla on tehtävä toimia, jotta kouluruokailuun osallistuisi nykyistä suurempi määrä lapsia”

Vantaan oppilaitosten kouluruuan laatu on noussut esiin valtakunnan mediassa. Vaskivuoren lukion oppilaan Topias Rinteen laatiman kouluruuan laadun parantamista vaativan kunta-aloitteen mukaan oppilaille tarjoillaan raakaa ja jäistä lihaa, likaista salaattia, pesemättömiä perunoita sekä pastaa keitinvesineen (VS 12.–13.9.).

Koululounas mahdollistaa kaikille lapsille taustasta huolimatta lämpimän ja monipuolisen aterian koulupäivinä. Miellyttävä ruokailuhetki koulukavereiden kanssa edistää lapsen sosiaalisia suhteita. Ruokatauko terveellisen ruoan ääressä edistää keskittymistä ja oppimista.

Heikko kouluruuan laatu voi vaikuttaa siihen, että monet oppilaat jättävät ruuan syömättä. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulokset Vantaalla kouluruokailuun osallistuvien osalta ovatkin huolestuttavat. Koululounaan jättää syömättä yhä suurempi osa oppilaista. Esimerkiksi 42 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä vuonna 2017 ei syönyt päivittäin 42 prosenttia, kun vuonna 2019 osuus kasvoi 15 prosentilla 57 prosenttiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista jopa 66 prosenttia vastaajista kertoi, ettei osallistu päivittäin kouluruokailuun.

Lukujen valossa on selvää, että Vantaalla on tehtävä toimia, jotta kouluruokailuun osallistuisi nykyistä huomattavasti suurempi määrä lapsia ja nuoria.

Laadukkaalla ravitsemuksella lapsuudessa on tiedettävästi merkittäviä vaikutuksia lapsen myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyserojen kaventamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta on välttämätöntä, että kouluruokailuun panostetaan.

THL:n mukaan tehokas keino lisätä oppilaiden koululounaan syömistä on osallistaa lapset ja nuoret ruokailun sekä ruokien suunnitteluun ja kehittämiseen. On tärkeää, että Vantaalla oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kouluruokailuun lisättäisiin entisestään siten, että kaikilla oppilailla olisi kokemus siitä, että koululounaaseen voi vaikuttaa.

Esimerkiksi säännöllisesti ja usein toteutettavat sähköiset kyselyt voisivat lisätä oppilaiden osallisuutta koululounaan suunnittelussa.

Sina Nordman TtM (kok.)

Helen Josefsson FM (kok.)

Koronanäytteen ottaminen vaatii erityisosaamista

On välttämätöntä, että koronanäytteenoton perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta vastaavat asiantuntijat, bioanalyytikot.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 23.8.2020

NOPEASTI kasvanut koronatestien kysyntä on ruuhkauttanut testauksen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkakeskuksen mukaan testauksen pullonkaula on näytteenotossa, ja testauskapasiteetin nostaminen valtakunnallisia linjauksia vastaaviksi edellyttäisi vähintään 600 henkilön lisäystä näytteenottoon.

NÄYTTEENOTON korkeakoulutetuista ammattilaisista – bioanalyytikoista – oli huutava pula jo ennen koronaepidemiaa erityisesti Uudenmaan alueella. Työvoimapulan myötä tehtäviä on siirretty myös muille terveydenhuollon ammattilaisille.

Bioanalyytikot syventyvät opinnoissaan näytteiden ottoon, niitä sääteleviin kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin sekä suosituksiin.

Koronanäytteen ottaminen on vaativaa työtä. Tehtävissä vaaditaan riittävä osaaminen ja sitoutuminen potilaan ja näytteen ohjeiden mukaiseen tunnistamiseen, laadukkaan näytteen ottamiseen, merkitsemiseen, säilyttämiseen ja toimittamiseen analysoitavaksi. Virheet näytteenotossa voivat pahimmillaan johtaa vääriin negatiivisiin tuloksiin ja sen myötä taudin leviämiseen ja tartuntojen jäljittämisen vaikeutumiseen.

DIAGNOSTIIKAN luotettavuuden kannalta on oleellista, että virheet näytteenotossa minimoidaan. Kun rekrytoidaan nopealla tahdilla suuri määrä uusia näytteenottajia, joiden peruskoulutukseen näytteenotto ei kuulu, perehdytykseen on kiinnitettävä huomiota. On välttämätöntä, että koronanäytteenoton perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta vastaavat asiantuntijat, bioanalyytikot. Hyödyntämällä täysimittaisesti heidän osaamistaan ja ohjaustaan voidaan välttää virheitä, edistää potilasturvallisuutta ja säästää kustannuksia.

Tehyn vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan näytteenottotyötä tekevät kokivat suurimmiksi ongelmiksi ja potilasturvallisuusriskiksi työssään kiireen sekä henkilöstön riittämättömän näytteenotto- ja täydennyskoulutuksen.

Selvityksen mukaan laboratorioprosessi onnistuu laadukkaasti ja potilasturvallisesti, kun näytteenotossa työskentelee riittävästi bioanalyytikkoja.

Eurooppalainen kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen kattojärjestö The European Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (EFLM) on suosittanut näytteenottajien osaamisen varmistamista terveydenhuollossa laadun ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi.

POTILASTURVALLISUUDEN varmistamiseksi tarvitsemme kansallisen suosituksen siitä, mitä osaamista näytteiden ottoon osallistuvilta vaaditaan ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan. Tutkimukset osoittavat, että näytteenottotehtävissä toimivilla pitää olla hyvä tutkintoon kuuluva perusopetus, säännöllinen täydennyskoulutus sekä näytöt osaamisesta. Koronadiagnostiikan keskeisimmän tehtävän – näytteenoton – laadusta ei pidä tinkiä.

Sina Nordman

terveystieteiden maisteri, bioanalyytikko

Marja-Kaarina Koskinen

Master of Science, opetusneuvos

Seija Tuokko

opetusneuvos, lehtori (emerita)

Terapiatakuusta olisi apua syömishäiriötä sairastaville

Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.7.2020

Varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ovat avainasemassa syömishäiriöiden hyvässä hoidossa.19.7.2020 2:00

KORONAEPIDEMIAN seurauksena mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt. Samaan aikaan palveluiden tarve on merkittävästi lisääntynyt.

Nyt kun Suomea rakennetaan uudelleen, on erityisen tärkeää panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja vaikuttavuuteen. Jo ennen koronavirus­epidemian puhkeamista huoli riittävistä mielenterveyspalveluista oli kerännyt nopeasti yli 50 000 kannatusilmoitusta Terapiatakuu-kansalaisaloitteelle, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

SYÖMISHÄIRIÖT ovat nuorten ja nuorten aikuisten yleisiä ja vakavia mielenterveyshäiriöitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan varhaisaikuisuuteen mennessä jopa joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on kärsinyt syömishäiriöstä. Myös viidennes vaikean lihavuuden takia hoitoon hakeutuvista ja noin kahdeksan prosenttia ylipainoisista kärsii ahmintahäi­riöstä.

Hoitamattomana syömishäi­riöihin liittyy korkea kuolleisuus sekä heikentynyt elämänlaatu. Syömishäiriö on sairaus, johon täytyy saada apua ja josta voi parantua. Myös sairastavan läheisten tulee saada tietoa ja tukea.

SYÖMISHÄIRIÖIDEN tunnistamisessa ja hoitoon pääsyssä on merkittäviä puutteita. Sairastuneen tilanteen pitkittyessä ongelmat usein syvenevät. Tilanteen korjaamiseksi mielenterveyspalveluiden kehittämisen tulisi olla tulevaisuuden sote-keskusohjelman keskiössä.

Syömishäiriötä sairastavien hoitoon pääsyn ja kuntoutuksen edistämiseksi terveydenhuollon perustason mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää panostuksia. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi apua haettaessa ja oireen mukainen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamista tulee kehittää haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien hoitoon pääsyn ja hoitomyöntyvyyden turvaamiseksi.

Syömishäiriöiden hoidossa kuntoutus tulisi järjestää moniammatillisena yhteistyönä. Selkeä kuntoutussuunnitelma edistäisi toipumista, ja sitä suunniteltaessa on ymmärrettävä, että toipuminen on pitkä, vuosien mittainen prosessi.

Tutkimusten mukaan syömishäiriöiden hoitaminen on kustannustehokasta, mutta kuntoutusta tulee edelleen kehittää ja selkeyttää. Varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ovat avainasemassa syömishäiriöiden hyvässä hoidossa.

TERAPIATAKUUN toteutumisen kannalta on oleellista, että siihen suunnataan riittävästi voimavaroja, jotta tavoite yhdenvertaisista ja oikea-aikaisista mielenterveyspalveluista voisi toteutua. Panostamalla perustason mielenterveyspalveluihin voidaan saavuttaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin kannatettavaa terveyshyötyä.

Sina Nordman

hallituksen jäsen, Syömishäiriöliitto Syli ry

Kristiina Rekola

puheenjohtaja, Etelän-Syli ry

Vastuullinen toiminta sosiaalisessa mediassa korostuu kriisiaikana

Pandemian keskiössä työskentelevien ammattilaisten työrauha pitää turvata.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 23.3.2020

SUOMESSA sosiaalisen median avulla on koronavirustiedottamisessa saavutettu väestöryhmiä, joita perinteinen viestintä ei tavoita. Pandemiatilanteessa somevaikuttajien rooli oikean tiedon välittäjinä sekä disinformaation ehkäisijöinä on ollut merkittävä. Tärkeää on myös huomioida terveydenhuollon ammattilaisten rooli sosiaalisen median viestinnässä kriisitilanteessa.

Terveyteen liittyvän luotettavan tiedon välittäminen on keskeisessä roolissa terveydenhuollon ammattilaisten etiikassa. Ammattieettisissä ohjeissa korostuu tutkittu ja näyttöön perustuva tieto. Terveydenhuollon ammattilaisten on tunnistettava eettinen vastuunsa myös sosiaalisen median viestinnässä.

Sosiaalista mediaa voidaan monella tapaa hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisen työn tukena. Luotettavan terveystiedon välittämisen lisäksi verkossa käytävällä ammatillisella keskustelulla voidaan jakaa tietoa ja hyviä käytänteitä. Kriisitilanteessa verkkokeskustelut kollegoiden kanssa voivat parhaimmillaan tukea työssä jaksamista.

Mahdollisen väärän tiedon leviämisen ohella koronavirusajan huolestuttava lieveilmiö on verkossa lisääntynyt vihapuhe. Surullista ja haitallista se on etenkin silloin, kun hyökkäyksen kohteena ovat tutkittuun tietoon perustuvat toimintaohjeet ja suositukset tai pahimmillaan jopa etulinjassa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset. Pandemian keskiössä työskentelevien ammattilaisten työrauha pitää turvata.

Turvallisen tilan on ulotuttava myös verkkoon. Häirintään ja terveyteen liittyvän disinformaation levittämiseen pitää puuttua. On tärkeää, että jokaisen mielipiteitä kunnioitetaan ja huomioidaan tunteet, jotka kuuluvat elämään kriisitilanteissa.

Kannustamme asiallisen tiedon levittämiseen verkkokeskusteluissa ja rehelliseen toimintaan yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Jokaisella on mahdollisuus omalla toiminnallaan olla mukana luomassa rakentavaa keskustelukulttuuria ja näyttää esimerkkiä toisille.

Sina Nordman

puheenjohtaja, Uudenmaan bioanalyytikot ry

Satu Pulkkinen

puheenjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry

Tuula Salmivaara

pääluottamusmies, Hus Diagnostiikkakeskus

Vantaalaisten terveyspalveluiden saavutettavuus on turvattava

Julkaistus on Vantaan Sanomissa 22.2.2020

Julkisiin terveyspalveluihin tulee päästä oikea-aikaisesti. Emme voi antaa Vantaalle muodostua tilannetta, jossa hoitoon pääsy on kiinni lompakon paksuudesta, Vantaan Kokoomusnaiset korostavat.

Vantaalla kuntalaisilta kantautuu huolestuttavaa palautetta terveyspalveluiden saavutettavuuden ongelmista. Terveysasemien ja suun terveydenhuollon puhelinpalvelut ovat ruuhkautuneet, ja kaikkia yhteydenottoja ei ole kyetty hoitamaan.

Takaisinsoittopalvelun puhelua on jouduttu odottamaan useita päiviä tai jopa viikkoja. Puhelinpalvelun automaattinen vastaaja ilmoittaa, että ruuhkaantumisen johdosta kiireettömiä ajanvarauksia ei pystytä tällä hetkellä hoitamaan.

Vantaan Kokoomusnaiset kantaa syvää huolta kuntalaisten terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden puolesta.

Kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat. Kiireettömän hoidon saavutettavuusongelmat voivat pitkittyessään tuoda kunnalle moninkertaisen laskun verrattuna siihen, että ihmiset saisivat tarvitsemansa palvelut ajoissa. Palveluihin pääsemättömyys aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä, jolle ei voida laskea hintalappua.

Julkisiin terveyspalveluihin tulee päästä oikea-aikaisesti. Emme voi antaa Vantaalle muodostua tilannetta, jossa hoitoon pääsy on kiinni lompakon paksuudesta.

Syyt terveyspalveluiden ajanvarauksen ongelmallisen tilanteen muodostumiseen löytyvät usean uudistuksen samanaikaisuudesta. Uusi potilastietojärjestelmä ja sen myötä tullut uusi ajanvarausjärjestelmä sekä ajanvarauksen keskittäminen ovat uudistuksia, jotka tuovat pitkällä aikavälillä palveluihin tuottavuutta.

Käyttöönottovaiheessa uudet järjestelmät vaativat kuitenkin henkilöstön perusteellisen perehdytyksen, jonka myötä toiminnan tuottavuus tilapäisesti alenee.

Jotta käyttöönottovaiheessa kuntalaisten palvelut voidaan turvata, tulee henkilöstöresurssin riittävyyteen kiinnittää erityistä huomioita. Se on myös edellytys henkilöstön työssä jaksamiselle.

Onhienoa, että Vantaalla on kehitetty ajanvarauspalveluita ottamalla käyttöön sähköisiä palveluita. Maisa.fi palvelu mahdollistaa kuitenkin hyvin rajallisesti erilaisia ajanvarauksia. Lisäksi on huomioitava, että terveyspalveluita ei voida tyystin ulkoistaa sähköisin palveluin kuntalaisten itsensä vastuulle

Terveyspalveluissa potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat kaiken toiminnan perusta. On myös huomioitava kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta sähköisten palveluiden käyttöön.

Vantaan Kokoomusnaiset kannustaa Vantaan poliittisia päättäjiä sekä virkamiehistöä toimiin ongelman pikaiseksi korjaamiseksi ja ehdottaa vanhan palvelun käyttöönottoa, kunnes uusi palvelu Maisa toimii moitteettomasti.

Palvelujen käyttöönotto tulee suunnitella asteittaiseksi ja turvata ensin esimerkiksi suun terveydenhuollon palvelut ennen laajennusta.

Puhelinpalvelun henkilöstöresurssien tulee olla riittäviä kuntalaisten terveyspalveluihin pääsyn turvaamiseksi. Lisäksi henkilöstön työssä jaksamiseen tulee panostaa, jotta kuntalaisten laadukkaat terveyspalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Marianne Sipilä Vantaan Kokoomusnaisten pj

Sina Nordman Vantaan Kokoomusnaisten hallituksen tiedottaja

Äänestä itsellesi parempi kotikunta

sinakuva3Vantaalla kunnallisvaalien äänesprosentti oli edellisissä vaaleissa vuonna 2012 hälyttävän matala, vain 51 %. Koko maan äänestysprosentti oli vain reilut 53 %. Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa äänestysprosentit ovat olleen noin 70 % luokkaa. Onkin valitettavaa, että juuri kuntalaista lähellä olevista asioista päättävien valtuustojen valintaan osallistuu vain puolet äänestäjistä.

Vaalein valittavat kunnanvaltuustot tekevät tärkeää työtä kuntalaisten arjen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Juuri ihmistä lähellä olevat asiat ovat valtuustojen vastuulla. Tulevalla valtuustokaudella kuntaisten hyvinvoinnin edistäminen ja harratusmahdollisuuksien lisääminen korostuvat. Valtuustoihin tarvitaan uusia nuoria vaikuttajia uudistamaan kuntien palveluita ja luomaan paremmat edellytykset järjestöille ja seuroille toimia.

Äänestämällä vaikutat. Myös äänestämättä jättäminen vaikuttaa valtuuston kokoonpanoon ja voi pahimmallaan johtaa juuri sinun lähipalveluidesi heikkenemiseen. Suosittelen siis kaikille lämpimästi tutustumista oman alueensa ehdokkaisiin ja äänestämään sunnuntaina 9.4 kuntavaaleissa!