Syömishäiriöiden hoito ei saa jäädä paitsioon sote-uudistuksessa

Syömishäiriötä sairastavat ovat olleet kovilla koronapandemian aikana. Arkirytmin katoaminen, sosiaalisten kontaktien puute sekä hoidon ja kuntoutuksen väheneminen ovat pahentaneet oireilua. Syömishäiriöistä jo toipuneet ovat raportoineet huolesta sairauden uusiutumisesta. Pitkittyvä koronatilanne vaikeuttaa oireilua entisestään.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat nuoret. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) syömishäiriöyksikössä ennustetaan 70 prosentin kasvua alaikäisten potilaiden määrässä vuoteen 2018 verrattuna. Syyskuussa julkaistun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan kolmannes kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä raportoi syömishäiriöoireilusta. Tuoreen korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia selvittäneen THL:n tutkimuksen mukaan joka kuudennella korkeakouluopiskelijalla oli riski sairastua syömishäiriöön.

Tänä vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee toimeenpanoon aluevaalien myötä. On välttämätöntä, että uudistus toteutetaan siten, että operatiivisessa työssä oleville ammattilaisille tarjotaan riittävät mahdollisuudet ja työkalut hoitaa lisääntyviä syömishäiriöitä.
Syömishäiriöt ovat moniulotteisia sairauksia, joiden hoidossa ja kuntoutuksessa vaaditaan laaja-alaista osaamista niin psyyken, somatiikan kuin ravitsemuksenkin osalta. Syömishäiriöt ovat usein vaikeita sairauksia, ja pahimmillaan potilaan kielteiset kokemukset kohtaamisista ammattilaisten kanssa voivat hankaloittaa hoitoa. On välttämätöntä panostaa koko terveydenhuollon henkilöstön syömishäiriöosaamiseen. Täydennyskoulutuksen tarve tulee huomioida sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämishankkeessa. Alueiden pitää sitoutua siihen, että henkilöstö saa riittävästi täydennys- ja lisäkoulutusta.

Syömishäiriöt koskettavat Suomessa joka kuudetta naista ja joka neljättäkymmenettä miestä. Todellisuudessa sairastavien määrä on moninkertainen, sillä vain kolmasosa syömishäiriöistä tunnistetaan terveydenhuollossa.

Tulevat aluevaltuustot tekevät tärkeitä päätöksiä siitä, miten alueiden väestöpohjan mielenterveyspalveluiden tarpeisiin vastataan. Mielenterveysvelan umpeen kurominen edellyttää sekä tahtotilaa että resursseja. Palvelut on järjestettävä siten, että tunnistamisen lisäksi myös pitkittyneiden ja usein monisyisten syömishäiriöiden hoidon kokonaisuus toimii.

Varhainen puuttuminen lasten syömishäiriöoireiluun on tärkeä opiskeluhuollon tehtävä. Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden siirtyessä kunnilta hyvinvointialueen vastuulle on kiinnitettävä huomiota siihen, että oppilas- ja opiskelijahuolto toteutuu lähipalveluna, ennalta ehkäisevänä ja oppilaitosyhteisöä tukevana.

Kun palveluita uusilla hyvinvointialueilla organisoidaan, on syytä muistaa järjestöissä jo olemassa oleva sairauskohtainen asiantuntijuus, osaaminen ja kyky kohdata ihmiset matalalla kynnyksellä. Sote-keskusten ja järjestöjen yhteistyöhön tulee luoda selvät alueelliset rakenteet ja toimivat käytännöt. Integroimalla sote-järjestöt sote-keskuksiin siten, että järjestöjen ammatillinen sekä kokemuksellinen asiantuntijuus valjastetaan osaksi palveluita, voidaan saavuttaa potilaan hoidon kannalta merkittäviä hyötyjä.

Aluehallituksilla on myös mahdollisuus asettaa hyvinvointialueelle vaikuttamistoimielimiä, joissa järjestöillä on luonteva paikka tuoda esille osaamistaan. Alueiden tulisikin perustaa mielenterveysneuvostoja, joissa on mukana sairauskohtaista mielenterveysosaamista mukaan lukien syömishäiriöosaaminen.

Valtiontalouden huolestuttavassa tilanteessa on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka luovat hyvinvointia kestävällä tavalla. Panostamalla mielenterveyteen voidaan saavuttaa merkittävää terveyshyötyä ja hyvinvointia niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Tuleville aluevaltuustoille nämä ovat arvovalintoja, jotka tulevat määrittämään hyvinvointivaltion suuntaa.

Sina Nordman, hallituksen jäsen, Syömishäiriöliitto
Kirsi Broström, toiminnanjohtaja, Syömishäiriöliitto

Miten sote uudistuksessa voidaan parantaa ammattilaisten työoloja ja kannusteita?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee toimeenpanoon vuoden 2022 aikana 23.1.2022 järjestettävien aluevaalien myötä. Kyseessä on mittava hallinnollinen uudistus, joka koskettaa noin 400 000 sote-ammattilaista. Sote-alalla vallitsevan huolestuttavan henkilöstövajeen vallitessa on syytä kysyä, mikä uudistuksessa muuttuu, vai muuttuuko mikään. Mitä aluevaltuustot voivat tehdä sote-alan työolojen edistämiseksi?

Tulevat aluevaltuustot tekevät tärkeitä päätöksiä siitä, miten sote-alalla työoloja, työhyvinvointia sekä alan veto- ja pitovoimaa edistetään. On välttämätöntä löytää ratkaisut alalla vallitsevaan ja kasvavaan henkilöstöpulaan. Sosiaali- ja terveyspalvelut perustuvat henkilöstön ammattitaitoon. Hyvä työnantaja ymmärtää pitää huolen tärkeimmästä voimavarastaan, henkilöstöstä.

Kesäkuussa eduskunnan hyväksymä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä antaa alueille mahdollisuuden palveluiden järjestämiseen väestöpohjan palvelutarpeen vaatimalla tavalla. Alueet palvelustrategiassaan määrittelevät, mitkä palvelut hyvinvointialue tuottaa itse sekä mitä palveluita yritykset tai kolmas sektori voivat tuottaa. Tulevilla hyvinvointialueilla on siis merkittävä rooli sen suhteen, kuinka laaja joukko sote-ammattilaisille on tarjolla työnantajia tulevaisuudessa. Miltä kuulostaisi maailma, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille olisi tarjolla vain yksi työnantaja, yksi työehtosopimus ja yksi urapolkumalli? Ei kiitos!

Sosiaali- ja terveydenhuollossa monituottajuus palveluissa on välttämätöntä. Monituottajuus ja palveluiden tuottaminen verkostomaisessa yhteistyössä tuovat synergiaetuja, joista on hyötyä palveluiden saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden kannalta. Valinnanvapaus on tärkeää palveluita tarvitsevalle ihmiselle. Myös sote-ammattilaisilla pitää olla valinnan mahdollisuuksia työnpaikkansa suhteen. Reilu kilpailu työmarkkinoilla kannustaa työnantajia kehittämään työoloja ja kannusteita siten, että työpaikka on ammattilaisten keskuudessa haluttu ja arvostettu, työ sujuu tehokkaasti ja tuottavasti ilman ylimääräistä kuormitusta ja potilaat saavat oikea-aikaisesti tarvitsemansa hoidon.

Ihmisen pitää saada tehdä työtä itselleen sopivalla tavalla. Joustavuus, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä etenemismahdollisuudet uralla ovat tärkeitä veto- ja pitovoimatekijöitä. Uudet innovaatiot työn tekemisen kannustamiseksi ovat tärkeitä ja tervetulleita ja Vantaa-Keravalla päättäjien on syytä sellaisia ottaa rohkeasti käyttöön. Sote-ammattilaisille pitää olla tarjolla urapolkumahdollisuuksia, jotka joustavat ja mukautuvat kulloisenkin elämänvaiheen mukana. Vaikutusmahdollisuudet oman työn sisältöön ja erilaiset tekemisen muodot ovat työhyvinvoinnin peruskallio.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mahdollista uusilla hyvinvointialueilla toteuttaa siten, että se lisää alalla yrittäjyyttä. Sote-alan yrityksiä on noin 18 200 ja näistä neljä viidestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Uudistuksen onnistumisen kannalta onkin oleellista huomioida myös pk-yrittäjät palveluiden tuottamisessa. Alalle tarvitaan tulevina vuosina yli 200 000 työntekijää lisää ja mahdollisuus yrittäjyyteen voisi toimia myös kipeästi kaivattuna alan vetovoimatekijänä. Sote-alan ollessa naisvaltainen se lisäisi erityisesti naisten yrittäjyyttä. Kaikkien ei tarvitse toimia yrittäjänä, mutta heille, jotka sitä haluavat, on siihen annettava mahdollisuus.

Uudistus on mittava mahdollisuus luoda uusia muotoja työn tekemiselle. Uudet ratkaisut työn tekemiselle ja työhön kannustamiseksi ovat hyödyksi sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudelle, alan ammattilaisille ja loppujen lopuksi palveluita tarvitseville ihmisille.

Sina Nordman, aluevaaliehdokas, Vantaa-Kerava

Carita Orlando, aluevaaliehdokas, Vantaa-Kerava

Näytteenottotyön vaatima ammattitaito pitää tunnistaa

Julkaistu Helsingin Sanomissa 6.8.2021

Suomessa on pikimmiten käynnistettävä kansallisen suosituksen laatiminen siitä, mitä osaamista näytteenottoon osallistuvilta vaaditaan, kuka heitä kouluttaa ja perehdyttää ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan.

AMMATTITAITOISISTA näytteenottajista on ollut pula pitkään. Koronavirus­testausmäärien lisääntyessä työvoiman tarve kasvaa entisestään. Koronaviruksen vuoksi syntyneen hoitovajeen purku edellyttää useamman vuoden ajan valtaisaa määrää niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin laboratorio­tutkimuksia. On tärkeää, että työvoimapulaan löydetään kestävät ratkaisut pikimmiten.

Pula näytteenoton korkeakoulutetuista ammattilaisista, bioanalyytikoista, on johtanut siihen, että näytteenottotehtäviä on siirretty muille terveydenhuollon ammattiryhmille. Tämä lisää riskiä näytteenoton virheisiin, koska heidän koulutukseensa näytteenotto ei kuulu, koulutusta voi olla liian vähän tai sitä järjestävät muut kuin bioanalytiikan asiantuntijat.

Näytteenottotyötä tekevien koulutustaustat ja osaaminen ovat hyvin kirjavia, ja yhtenäisiä käytänteitä tai standardeja osaamisen varmistamiseksi ei ole. Työnantajille riittävän osaamisen ja tarvittavan työpaikkakoulutuksen määrän arviointi voi olla vaikeaa.

JUURI julkaistun Hotus-hoitosuosituksen ”Onnistu laboratorionäytteissä” mukaan näytteenotossa tapahtuvien virheiden suorat vuosikustannukset ovat ainakin kymmenen miljoonaa euroa. Turhien kustannusten lisäksi potilaan hoito voi viivästyä ja pahimmillaan ennuste heikentyä. Diagnostiikan luotettavuuden kannalta on oleellista, että virheet näytteenotossa minimoidaan. On välttämätöntä, että bioanalyytikot näytteenoton korkeakoulutettuina ammattilaisina vastaavat näytteenottotoiminnasta terveydenhuollossa.

On tärkeää tiedostaa, että näytteenottoprosessi on paljon muutakin kuin mekaaninen suoritus. Oikeaoppisesti otettu näyte edellyttää näytteenottajalta laajamittaista osaamista koko laboratoriotutkimusprosessista sekä tulokseen vaikuttavista preanalyyttisistä tekijöistä. Näytteenottaja kohtaa työssään päivittäin lukuisia ihmisiä, jolloin myös vuorovaikutus- ja kohtaamistaidot korostuvat.

EUROOPPALAINEN kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen kattojärjestö (EFLM) on suosittanut kansallisen suosituksen laatimista näytteenottajien osaamisen varmistamiseksi. Kansallinen suositus on jo olemassa seitsemässä Euroopan maassa. Lisäksi useat maat ovat kiinnostuneita kansallisesta suosituksesta ja ovat joko laatimassa tai pilotoimassa sitä. Maakohtaiset, omat kansalliset suositukset ovat tärkeitä, koska niissä huomioidaan terveyspalveluiden ja koulutusjärjestelmän erityispiirteet.

Suomessa on käynnistettävä pikimmiten kansallisen suosituksen laatiminen siitä, mitä osaamista näytteenottoon osallistuvilta vaaditaan, kuka heitä kouluttaa ja perehdyttää ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan. Laboratorioalalla vallitsee poikkeuksellisen laaja yksimielisyys siitä, että suositus tarvitaan potilasturvallisuuden sekä henkilöstön riittävyyden ja osaamisen varmistamiseksi. Suosituksen laatiminen on käynnistettävä opetusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyöhankkeena.

Sina Nordman

puheenjohtaja

Eija Kaila

varapuheenjohtaja

Jaana Anttila

bioanalytiikan lehtori, hallituksen jäsen

Uudenmaan Bioanalyytikot ry

Voiko sote-uudistusta toteuttaa ilman yrittäjiä?

Julkaistu Suomen Yrittäjänaiset blogissa 4.1.2022

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee toimeenpanoon vuoden 2022 aikana tammikuun aluevaalien myötä. Kyseessä on mittava hallinnollinen uudistus, joka koskettaa noin 400 000 sote ammattilaista, joista 88 000 työskentelee yksityisellä sektorilla. Sote-alan yrityksiä on noin 18 200 ja näistä neljä viidestä on enintään neljän hengen yrityksiä. Uudistuksen onnistumisen kannalta onkin oleellista huomioida myös pk-yrittäjät palveluiden tuottamisessa.

Kesäkuussa eduskunnan hyväksymä laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä antaa alueille mahdollisuuden palveluiden järjestämiseen väestöpohjan palvelutarpeen vaatimalla tavalla. Alueet palvelustrategiassaan määrittelevät, mitkä palvelut hyvinvointialue tuottaa itse sekä mitä palveluita yritykset tai kolmas sektori voivat tuottaa.

On välttämätöntä löytää ratkaisuja, joiden avulla kustannusten kasvua voidaan hillitä ja samaan aikaan turvata laadukkaat palvelut.

Omalla asuinalueellani Vantaalla, palveluiden kehittämisen kannalta oleellisia ja omaleimaisia piirteitä ovat nopea väestön kasvu, lasten ja nuorten suuri osuus sekä ikääntyneiden kasvava määrä ja runsas vieraskielisten osuus. Ennusteen mukaan alueella väestö lisääntyy noin 40 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Muuhun Uuteenmaahan verrattuna Vantaan ja Keravan alueella kipeitä ongelmakohtia ovat työttömyys, toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien korkea määrä, asunnottomuus ja lisääntyvät päihdehaitat.

Jotta voimme taata palveluihin pääsyn on oleellista, että hyvinvointialueilla yksityinen sektori ja pk-yrittäjät ovat vahvasti mukana palveluiden tuotannossa. Tulevien päättäjien on syytä huomioida yrittäjät laatiessaan alueen palvelustrategiaa. Monituottajuus ja palveluiden tuottaminen verkostomaisessa yhteistyössä tuovat synergiaetuja, joista on hyötyä palveluiden saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden kannalta.

Hyvinvointialueet ovat merkittäviä ostopalveluiden hankkijoita. Yrittäjillä pitää olla mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin, jotka ovat reiluja ja antavat mahdollisuuden myös pienyrittäjille. Hankinnat on järjestettävä niin, että myös kotimaisilla pk-yrityksillä on mahdollisuus osallistua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mahdollista toteuttaa myös siten, että se lisää alalla yrittäjyyttä. Alalle tarvitaan tulevina vuosina yli 200 000 työntekijää lisää ja mahdollisuus yrittäjyyteen voisi toimia myös kipeästi kaivattuna alan vetovoimatekijänä. Sote-alan ollessa naisvaltainen se lisäisi erityisesti naisten yrittäjyyttä.

Sina Nordman
Vantaan Yrittäjänaisten hallituksen jäsen

Vantaalla pitää toteuttaa terapiatakuu

Koronan aikana sosiaalinen eristäytyminen, lisääntynyt työttömyys ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat heikentäneet hyvinvointia sekä lisänneet ja syventäneet mielenterveydenhäiriöiden oireilua. Samaan aikaan mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt. On välttämätöntä ryhtyä toimiin, jotta ihmiset saavat tarvitsemansa avun ajoissa. Myös läheisten tarvitsema tuki pitää huomioida.

Erityisesti työikäisten ja nuorten mielenterveysperusteisten sairaseläkkeiden nopea kasvu on hälyttävää ja vaatii reagointia.

Uudelleen rakennettaessa Vantaata on erityisen tärkeää panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja vaikuttavuuteen. Kun haluamme rakentaa sosiaalisesti kestävää ja oikeudenmukaista Vantaata on tärkeää, että pidämme huolen siitä, että kaikki saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja ketään ei jätetä yksin. Se on myös edellytys talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiselle.

On oleellista, että pikimmiten Vantaan mielenterveyspalvelut saadaan toimimaan siten, että ihmiset pääsevät pois jonoista ja saavat tarvitsemansa avun.

Jo ennen koronaa huoli riittävistä mielenterveyspalveluista keräsi nopeasti yli 50 000 kannatusilmoitusta Terapiatakuu-kansalaisaloitteelle, joka on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Vantaalla ei ole varaa odottaa kansalaisaloitteen valiokuntajarrutusta kuntalaisten terveyden kustannuksella.

Terapiatakuu aloitteessa hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukainen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä.

Helsinki on päättänyt, että kaupunki pyrkii toteuttamaan terapiatakuun jo ensi vuonna. Päätöksen myötä Helsingissä perustason mielenterveyspalveluihin pääsee kiireettömissä tapauksissa kahden viikon kuluessa. Lisäksi Helsinki on ottanut käyttöön lyhytpsykoterapian palvelusetelin, jolla nuori tai aikuinen voi saada 10–20 kertaa psykoterapiaa.

Vantaan on syytä ottaa mallia naapurikunnastaan Helsingistä.

Vantaalla terapiatakuun toteuttamiseen on otettava mukaan järjestöt, joissa on mittava määrä sairauskohtaista asiantuntijuutta, osaamista ja kykyä kohdata ihmiset matalalla kynnyksellä. Kun koronan ensimmäinen aalto tuli Suomeen ja sulki terveydenhuollon palveluita, oli järjestöjen tarjoama apu monelle mielenterveyden kanssa tukea tarvitsevalla ainoa saatavilla ollut tuen muoto.

Syömishäiriöliiton ja sen jäsenjärjestön Etelän-SYLIn aktiivina ja vapaaehtoistoimijana tiedän, että mielenterveysjärjestöt tuovat monelle välttämättömän avun ja tuen.

On välttämätöntä, että Vantaalla mielenterveysjärjestöille taataan riittävät toimintaedellytykset kuntalaisten palveluiden täydentämiseksi. Järjestöjen rahoituksesta ei ole varaa leikata.

On myös tärkeää, että Vantaa työnantajana panostaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamiseen. Se edistää haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien hoitoon pääsyä ja hakeutumista sekä hoitomyöntyvyyttä.

Tulevan valtuustokauden aikana Vantaalla tehdään tärkeitä päätöksiä siitä, miten ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut järjestetään. Kuntatalouden heikossa tilanteessa on tärkeää löytää ratkaisuja, jotka luovat hyvinvointia kestävällä tavalla. Panostamalla perustason mielenterveyspalveluihin voidaan saavuttaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin kannatettavaa terveyshyötyä. 

Sina Nordman, vantaalainen kuntavaaliehdokas (kok)

Kasvaviin päihdehaittoihin pitää puuttua Vantaalla

Koronan aikana päihteiden käyttö on lisääntynyt. Samaan aikaan päihdekuntoutuspalveluiden saatavuus on heikentynyt rajoitusten ja priorisoinnin seurauksena. Tilanne näkyy Vantaalla katukuvassa ja perheissä monella tapaa lisääntyneinä päihdehaittoina.

Päihteiden käytön lisääntyminen voi kärjistyä esimerkiksi väkivaltana, lasten hoidon laiminlyöntinä tai muina vakavina ongelmina. Laskua tullaan maksamaan sekä akuuttien tapahtumien että neljän seinän sisällä hitaammin etenevien ongelmien takia vauva- ja lapsiperheissä vuosia. Apua pitää saada ajoissa ja palveluihin ohjautumiseen täytyy satsata. 

THL:n jätevesitutkimukset osoittavat, että huumeiden käyttö on lisääntynyt ennätyksellisen paljon koronan aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla. Käytön kasvusta johtuvat yhteiskunnalliset ilmiöt näkyvät myös poliisin valtakunnallisissa tilastoissa.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja nuoret. Nuorten huumekokeilut aiheuttavat huolta ja voivat johtaa vakavaan syrjäytymis- ja rikoskierteeseen. Liian moni nuori ajautuu huumeiden kokeilijaksi alaikäisenä. Myös nuorten huumekuolemat ovat kasvaneet. On tärkeää löytää entistä parempia keinoja ongelman torjumiseksi.

Kustannushyötyanalyysien mukaan päihdehuoltoon sijoitetut resurssit ovat vaikuttavia. Myös Vantaalla on syytä hyödyntää vaikuttaviksi havaittuja interventioita.

Vaikeassa kuntatalouden tilanteessa on olemassa riski, että päihdekuntoutuspalveluita karsitaan entisestään. Vakavista päihdeongelmista kärsiviä on huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka ovat saaneet palveluita. Päihdehuollosta säästäminen onkin varsin lyhytnäköistä sillä se toisi lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä. Päihdejärjestöt ovat painottaneet eri toimijoiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön merkitystä.

On tärkeää, että Vantaalla on erilaisiin tilainteisiin ja tarpeisiin sopivia päihdekuntoutuksen palveluita. On myös huomioitava läheisten tarvitsema tuki kipeässä tilanteessa.

On välttämätöntä etsiä ennaltaehkäiseviä ratkaisuja siihen, että lapset ja nuoret eivät eksy päihteiden tielle. On tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on riittävästi tukevia aikuisia rinnallaan ohjaamaan oikeisiin valintoihin ja hyvään kasvuun. Turvallinen kouluympäristö ja mielekkäät harrastukset ovat tähän keskeisiä keinoja.

Tulevan valtuustokauden aikana Vantaalla tehdään tärkeitä päätöksiä siitä, miten ennaltaehkäiseviä päihdepalveluita toteutetaan ja kehitetään. Korona-aikana muodostunut päihdepommi pitää purkaa ennen kuin ongelmat lisääntyvät ja syvenevät entisestään.

Vakava tilanne vaatii Vantaan päihdestrategian päivitystä ja vaikuttavaa jalkautusta. Matalan kynnyksen palveluita on oltava saatavilla. Järjestölähtöinen auttamistyö on hyödynnettävä täysimittaisesti, jotta kaikki saavat tarvitsemansa avun.

Niukat voimavarat on tärkeää käyttää siten, että pitkällä aikavälillä ei synnytetä tarpeetonta lisälaskua. Terveyshyöty ja hyvinvoinnin lisääminen pitää olla päihdekuntoutuksen keskiössä.

Sina Nordman, vantaalainen kuntavaaliehdokas (kok)

Yritykseni Sinalab Oy:n tarina

Vuodenvaihteessa otin hypyn tuntemattomaan, irtisanouduin työstäni ja toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja perustin yrityksen, Sinalab Oy:n. Olen saanut paljon kyselyitä siitä, mitä yritykseni Sinalab Oy tekee.

Sinalab välittää bioanalyytikoita henkilöstövuokrauksena terveydenhuollon näytteenottotehtäviin. Heti yritystoimintani alussa minulla oli onni saada sopimukset kahden ison asiakasorganisaatioin kanssa, ja olen työllistänyt itseni tehden keikkatyötä näytteenottotehtävissä. Parin kuukauden toiminnan jälkeen minulla oli ilo palkata ensimmäinen työntekijäni. Töitä on ollut tarjolla välillä enemmän kuin on ehditty tekemään.

Bioanalyytikkoyrittäjyys on vielä varsin harvinaista ja toimintatapani on ehkä jossain määrin aiheuttanut ihmetystäkin ihailun lisäksi. Minulle yrittäjyys on ollut sopiva tapa toimia; neuvottelen itse sopimukseni ja maksan itse palkkani. Toisaalta yrittäjyys vaatii vahvaa sitoutumista. Siitäkin olen enimmäkseen pitänyt.

Mielestäni on tärkeää rakentaa yhteiskuntaa, jossa erilaiset työn tekemisen muodot mahdollistetaan. Erilaiset tavat toimia sopivat eritavoin ihmisille. Kaikkia ei voida laittaa samaan muottiin työelämässäkään. Parhaimmillaan hoitajayrittäjyys voi edistää alan veto- ja pitovoimaa, lisätä työmotivaatiota ja tuoda alalle kipeästi kaivattua työvoimaa.

Kiitos kaikille Sinalabin menossa mukana olleille siitä, että saan tehdä työtä ja yrittää ❤️

Vantaalla eläinten hyvinvointiin pitää panostaa

Eläinystävä on monelle tärkeä piristys sekä osa arkea ja perhettä. Lemmikki voi myös edistää terveyttä ja tutkitusti lemmikin hoivaaminen laskee stressitasoa. Lemmikkien merkitys ihmisen psyykkiselle hyvinvoinnille on nykytiedon mukaan kiistaton. 

Koronan aikana lemmikkien hankinta on lisääntynyt merkittävästi. Kotona vietetyn ajan lisääntyminen ja sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen on monella herättänyt haaveet omasta eläinystävästä. Valitettavasti myös eläinsuojeluilmoitusten määrä on lisääntynyt. Lemmikkiä hankkiessa olisikin tärkeää huomioida se, että eläimestä huolehtiminen vaatii vahvaa sitoutumista läpi lemmikin elämän.

Kissojen ystävänä erityinen huoleni kohdistuu kissoihin kohdistuviin laiminlyönteihin. Suomessa hylätään arviolta 20 000 kissaa vuodessa. Tunnistusmerkintä mikrosirulla on luotettava ja toimiva tapa tunnistaa kissa sekä löytää sen omistaja.

Kissojen tunnistusmerkintä säästää eläinsuojelun resursseja eläinten kärsimyksen vähentämisen lisäksi. Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksestä ilmenee, että löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Löytökissojen lisäksi kustannuksia aiheuttavat ne lukuisat kissat, joita vuosittain lopetetaan suoraan löytöpaikalle valvontaeläinlääkärien toimesta.

Kissoja myös katoaa ja osa kuolee onnettomuuksiin liikkuessaan vapaana. Vapaana olevat kissat saattavat myös tappaa uhanalaisia eläinlajeja ja erityisesti tästä koituu ongelmia pesimäaikaan.

On hienoa, että kissakriisi kansalaisaloite keräsi nopeasti tarvittavat yli 50 000 kannatusiloitusta ja eteni eduskuntaan tänä keväänä. Aloitteessa vaaditaan kissakriisiä hallintaan säätämällä laissa kissojen lisäännyttämisestä sekä tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Nämä toimet lisäisivät kissojen hyvinvointia, vapauttaisivat eläinsuojelun resursseja muihin tehtäviin ja vaikuttaisivat suotuisasti kuntatalouteen.

Tärkeä osa sivistystä ja hyvinvointiyhteiskuntaa on se, että myös eläimistä pidetään hyvää huolta. On välttämätöntä, että kunnilla on riittävät voimavarat ja edellytykset laadukkaalle toiminnalle eläinsuojelutyössä. On tärkeää, että Vantaalla eläinsuojeluyhdistysten toimintaa tuetaan ja kasvaneeseen työmäärään suunnataan riittävästi tukea.

Aloitteestani Vantaan Kokoomusnaiset tekivät keväällä 2020 puoluekokousaloitteen kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin velvoittavuudesta laissa säädettäväksi. Puoluekokous hyväksyi aloitteemme ja tämän myötä asiasta tuli kokoomuksen virallinen kanta. Aloitteen mukaan kokoomus toimii siten, että eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä säädetään laissa kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin velvoittavuudesta. Hallituksen esityksen eläinten hyvinvointilaiksi on määrä edetä eduskuntaan syksyllä 2021. On tärkeää, että kissat saavat ansaitsemansa pykälät esityksessä.

Sina Nordman, vantaalainen kuntavaaliehdokas (kok)

Kouluruokailuun panostaminen on tasa-arvoteko

Kirjoitus on julkaistu Vantaan Sanomissa 24.9.2020

”Vantaalla on tehtävä toimia, jotta kouluruokailuun osallistuisi nykyistä suurempi määrä lapsia”

Vantaan oppilaitosten kouluruuan laatu on noussut esiin valtakunnan mediassa. Vaskivuoren lukion oppilaan Topias Rinteen laatiman kouluruuan laadun parantamista vaativan kunta-aloitteen mukaan oppilaille tarjoillaan raakaa ja jäistä lihaa, likaista salaattia, pesemättömiä perunoita sekä pastaa keitinvesineen (VS 12.–13.9.).

Koululounas mahdollistaa kaikille lapsille taustasta huolimatta lämpimän ja monipuolisen aterian koulupäivinä. Miellyttävä ruokailuhetki koulukavereiden kanssa edistää lapsen sosiaalisia suhteita. Ruokatauko terveellisen ruoan ääressä edistää keskittymistä ja oppimista.

Heikko kouluruuan laatu voi vaikuttaa siihen, että monet oppilaat jättävät ruuan syömättä. Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn tulokset Vantaalla kouluruokailuun osallistuvien osalta ovatkin huolestuttavat. Koululounaan jättää syömättä yhä suurempi osa oppilaista. Esimerkiksi 42 prosenttia peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä vuonna 2017 ei syönyt päivittäin 42 prosenttia, kun vuonna 2019 osuus kasvoi 15 prosentilla 57 prosenttiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista jopa 66 prosenttia vastaajista kertoi, ettei osallistu päivittäin kouluruokailuun.

Lukujen valossa on selvää, että Vantaalla on tehtävä toimia, jotta kouluruokailuun osallistuisi nykyistä huomattavasti suurempi määrä lapsia ja nuoria.

Laadukkaalla ravitsemuksella lapsuudessa on tiedettävästi merkittäviä vaikutuksia lapsen myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Terveyserojen kaventamisen ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta on välttämätöntä, että kouluruokailuun panostetaan.

THL:n mukaan tehokas keino lisätä oppilaiden koululounaan syömistä on osallistaa lapset ja nuoret ruokailun sekä ruokien suunnitteluun ja kehittämiseen. On tärkeää, että Vantaalla oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia kouluruokailuun lisättäisiin entisestään siten, että kaikilla oppilailla olisi kokemus siitä, että koululounaaseen voi vaikuttaa.

Esimerkiksi säännöllisesti ja usein toteutettavat sähköiset kyselyt voisivat lisätä oppilaiden osallisuutta koululounaan suunnittelussa.

Sina Nordman TtM (kok.)

Helen Josefsson FM (kok.)

Koronanäytteen ottaminen vaatii erityisosaamista

On välttämätöntä, että koronanäytteenoton perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta vastaavat asiantuntijat, bioanalyytikot.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 23.8.2020

NOPEASTI kasvanut koronatestien kysyntä on ruuhkauttanut testauksen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkakeskuksen mukaan testauksen pullonkaula on näytteenotossa, ja testauskapasiteetin nostaminen valtakunnallisia linjauksia vastaaviksi edellyttäisi vähintään 600 henkilön lisäystä näytteenottoon.

NÄYTTEENOTON korkeakoulutetuista ammattilaisista – bioanalyytikoista – oli huutava pula jo ennen koronaepidemiaa erityisesti Uudenmaan alueella. Työvoimapulan myötä tehtäviä on siirretty myös muille terveydenhuollon ammattilaisille.

Bioanalyytikot syventyvät opinnoissaan näytteiden ottoon, niitä sääteleviin kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin sekä suosituksiin.

Koronanäytteen ottaminen on vaativaa työtä. Tehtävissä vaaditaan riittävä osaaminen ja sitoutuminen potilaan ja näytteen ohjeiden mukaiseen tunnistamiseen, laadukkaan näytteen ottamiseen, merkitsemiseen, säilyttämiseen ja toimittamiseen analysoitavaksi. Virheet näytteenotossa voivat pahimmillaan johtaa vääriin negatiivisiin tuloksiin ja sen myötä taudin leviämiseen ja tartuntojen jäljittämisen vaikeutumiseen.

DIAGNOSTIIKAN luotettavuuden kannalta on oleellista, että virheet näytteenotossa minimoidaan. Kun rekrytoidaan nopealla tahdilla suuri määrä uusia näytteenottajia, joiden peruskoulutukseen näytteenotto ei kuulu, perehdytykseen on kiinnitettävä huomiota. On välttämätöntä, että koronanäytteenoton perehdytyksestä ja osaamisen varmistamisesta vastaavat asiantuntijat, bioanalyytikot. Hyödyntämällä täysimittaisesti heidän osaamistaan ja ohjaustaan voidaan välttää virheitä, edistää potilasturvallisuutta ja säästää kustannuksia.

Tehyn vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan näytteenottotyötä tekevät kokivat suurimmiksi ongelmiksi ja potilasturvallisuusriskiksi työssään kiireen sekä henkilöstön riittämättömän näytteenotto- ja täydennyskoulutuksen.

Selvityksen mukaan laboratorioprosessi onnistuu laadukkaasti ja potilasturvallisesti, kun näytteenotossa työskentelee riittävästi bioanalyytikkoja.

Eurooppalainen kliinisen kemian ja laboratoriolääketieteen kattojärjestö The European Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (EFLM) on suosittanut näytteenottajien osaamisen varmistamista terveydenhuollossa laadun ja potilasturvallisuuden turvaamiseksi.

POTILASTURVALLISUUDEN varmistamiseksi tarvitsemme kansallisen suosituksen siitä, mitä osaamista näytteiden ottoon osallistuvilta vaaditaan ja miten osaamisen ylläpitäminen varmistetaan. Tutkimukset osoittavat, että näytteenottotehtävissä toimivilla pitää olla hyvä tutkintoon kuuluva perusopetus, säännöllinen täydennyskoulutus sekä näytöt osaamisesta. Koronadiagnostiikan keskeisimmän tehtävän – näytteenoton – laadusta ei pidä tinkiä.

Sina Nordman

terveystieteiden maisteri, bioanalyytikko

Marja-Kaarina Koskinen

Master of Science, opetusneuvos

Seija Tuokko

opetusneuvos, lehtori (emerita)