Terapiatakuusta olisi apua syömishäiriötä sairastaville

Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.7.2020

Varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ovat avainasemassa syömishäiriöiden hyvässä hoidossa.19.7.2020 2:00

KORONAEPIDEMIAN seurauksena mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt. Samaan aikaan palveluiden tarve on merkittävästi lisääntynyt.

Nyt kun Suomea rakennetaan uudelleen, on erityisen tärkeää panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja vaikuttavuuteen. Jo ennen koronavirus­epidemian puhkeamista huoli riittävistä mielenterveyspalveluista oli kerännyt nopeasti yli 50 000 kannatusilmoitusta Terapiatakuu-kansalaisaloitteelle, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

SYÖMISHÄIRIÖT ovat nuorten ja nuorten aikuisten yleisiä ja vakavia mielenterveyshäiriöitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan varhaisaikuisuuteen mennessä jopa joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on kärsinyt syömishäiriöstä. Myös viidennes vaikean lihavuuden takia hoitoon hakeutuvista ja noin kahdeksan prosenttia ylipainoisista kärsii ahmintahäi­riöstä.

Hoitamattomana syömishäi­riöihin liittyy korkea kuolleisuus sekä heikentynyt elämänlaatu. Syömishäiriö on sairaus, johon täytyy saada apua ja josta voi parantua. Myös sairastavan läheisten tulee saada tietoa ja tukea.

SYÖMISHÄIRIÖIDEN tunnistamisessa ja hoitoon pääsyssä on merkittäviä puutteita. Sairastuneen tilanteen pitkittyessä ongelmat usein syvenevät. Tilanteen korjaamiseksi mielenterveyspalveluiden kehittämisen tulisi olla tulevaisuuden sote-keskusohjelman keskiössä.

Syömishäiriötä sairastavien hoitoon pääsyn ja kuntoutuksen edistämiseksi terveydenhuollon perustason mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää panostuksia. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi apua haettaessa ja oireen mukainen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamista tulee kehittää haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien hoitoon pääsyn ja hoitomyöntyvyyden turvaamiseksi.

Syömishäiriöiden hoidossa kuntoutus tulisi järjestää moniammatillisena yhteistyönä. Selkeä kuntoutussuunnitelma edistäisi toipumista, ja sitä suunniteltaessa on ymmärrettävä, että toipuminen on pitkä, vuosien mittainen prosessi.

Tutkimusten mukaan syömishäiriöiden hoitaminen on kustannustehokasta, mutta kuntoutusta tulee edelleen kehittää ja selkeyttää. Varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ovat avainasemassa syömishäiriöiden hyvässä hoidossa.

TERAPIATAKUUN toteutumisen kannalta on oleellista, että siihen suunnataan riittävästi voimavaroja, jotta tavoite yhdenvertaisista ja oikea-aikaisista mielenterveyspalveluista voisi toteutua. Panostamalla perustason mielenterveyspalveluihin voidaan saavuttaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin kannatettavaa terveyshyötyä.

Sina Nordman

hallituksen jäsen, Syömishäiriöliitto Syli ry

Kristiina Rekola

puheenjohtaja, Etelän-Syli ry

Vastuullinen toiminta sosiaalisessa mediassa korostuu kriisiaikana

Pandemian keskiössä työskentelevien ammattilaisten työrauha pitää turvata.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 23.3.2020

SUOMESSA sosiaalisen median avulla on koronavirustiedottamisessa saavutettu väestöryhmiä, joita perinteinen viestintä ei tavoita. Pandemiatilanteessa somevaikuttajien rooli oikean tiedon välittäjinä sekä disinformaation ehkäisijöinä on ollut merkittävä. Tärkeää on myös huomioida terveydenhuollon ammattilaisten rooli sosiaalisen median viestinnässä kriisitilanteessa.

Terveyteen liittyvän luotettavan tiedon välittäminen on keskeisessä roolissa terveydenhuollon ammattilaisten etiikassa. Ammattieettisissä ohjeissa korostuu tutkittu ja näyttöön perustuva tieto. Terveydenhuollon ammattilaisten on tunnistettava eettinen vastuunsa myös sosiaalisen median viestinnässä.

Sosiaalista mediaa voidaan monella tapaa hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisen työn tukena. Luotettavan terveystiedon välittämisen lisäksi verkossa käytävällä ammatillisella keskustelulla voidaan jakaa tietoa ja hyviä käytänteitä. Kriisitilanteessa verkkokeskustelut kollegoiden kanssa voivat parhaimmillaan tukea työssä jaksamista.

Mahdollisen väärän tiedon leviämisen ohella koronavirusajan huolestuttava lieveilmiö on verkossa lisääntynyt vihapuhe. Surullista ja haitallista se on etenkin silloin, kun hyökkäyksen kohteena ovat tutkittuun tietoon perustuvat toimintaohjeet ja suositukset tai pahimmillaan jopa etulinjassa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset. Pandemian keskiössä työskentelevien ammattilaisten työrauha pitää turvata.

Turvallisen tilan on ulotuttava myös verkkoon. Häirintään ja terveyteen liittyvän disinformaation levittämiseen pitää puuttua. On tärkeää, että jokaisen mielipiteitä kunnioitetaan ja huomioidaan tunteet, jotka kuuluvat elämään kriisitilanteissa.

Kannustamme asiallisen tiedon levittämiseen verkkokeskusteluissa ja rehelliseen toimintaan yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi. Jokaisella on mahdollisuus omalla toiminnallaan olla mukana luomassa rakentavaa keskustelukulttuuria ja näyttää esimerkkiä toisille.

Sina Nordman

puheenjohtaja, Uudenmaan bioanalyytikot ry

Satu Pulkkinen

puheenjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry

Tuula Salmivaara

pääluottamusmies, Hus Diagnostiikkakeskus

Vantaalaisten terveyspalveluiden saavutettavuus on turvattava

Julkaistus on Vantaan Sanomissa 22.2.2020

Julkisiin terveyspalveluihin tulee päästä oikea-aikaisesti. Emme voi antaa Vantaalle muodostua tilannetta, jossa hoitoon pääsy on kiinni lompakon paksuudesta, Vantaan Kokoomusnaiset korostavat.

Vantaalla kuntalaisilta kantautuu huolestuttavaa palautetta terveyspalveluiden saavutettavuuden ongelmista. Terveysasemien ja suun terveydenhuollon puhelinpalvelut ovat ruuhkautuneet, ja kaikkia yhteydenottoja ei ole kyetty hoitamaan.

Takaisinsoittopalvelun puhelua on jouduttu odottamaan useita päiviä tai jopa viikkoja. Puhelinpalvelun automaattinen vastaaja ilmoittaa, että ruuhkaantumisen johdosta kiireettömiä ajanvarauksia ei pystytä tällä hetkellä hoitamaan.

Vantaan Kokoomusnaiset kantaa syvää huolta kuntalaisten terveyspalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden puolesta.

Kun asiat pitkittyvät ne myös mutkistuvat. Kiireettömän hoidon saavutettavuusongelmat voivat pitkittyessään tuoda kunnalle moninkertaisen laskun verrattuna siihen, että ihmiset saisivat tarvitsemansa palvelut ajoissa. Palveluihin pääsemättömyys aiheuttaa myös inhimillistä kärsimystä, jolle ei voida laskea hintalappua.

Julkisiin terveyspalveluihin tulee päästä oikea-aikaisesti. Emme voi antaa Vantaalle muodostua tilannetta, jossa hoitoon pääsy on kiinni lompakon paksuudesta.

Syyt terveyspalveluiden ajanvarauksen ongelmallisen tilanteen muodostumiseen löytyvät usean uudistuksen samanaikaisuudesta. Uusi potilastietojärjestelmä ja sen myötä tullut uusi ajanvarausjärjestelmä sekä ajanvarauksen keskittäminen ovat uudistuksia, jotka tuovat pitkällä aikavälillä palveluihin tuottavuutta.

Käyttöönottovaiheessa uudet järjestelmät vaativat kuitenkin henkilöstön perusteellisen perehdytyksen, jonka myötä toiminnan tuottavuus tilapäisesti alenee.

Jotta käyttöönottovaiheessa kuntalaisten palvelut voidaan turvata, tulee henkilöstöresurssin riittävyyteen kiinnittää erityistä huomioita. Se on myös edellytys henkilöstön työssä jaksamiselle.

Onhienoa, että Vantaalla on kehitetty ajanvarauspalveluita ottamalla käyttöön sähköisiä palveluita. Maisa.fi palvelu mahdollistaa kuitenkin hyvin rajallisesti erilaisia ajanvarauksia. Lisäksi on huomioitava, että terveyspalveluita ei voida tyystin ulkoistaa sähköisin palveluin kuntalaisten itsensä vastuulle

Terveyspalveluissa potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat kaiken toiminnan perusta. On myös huomioitava kuntalaiset, joilla ei ole mahdollisuutta sähköisten palveluiden käyttöön.

Vantaan Kokoomusnaiset kannustaa Vantaan poliittisia päättäjiä sekä virkamiehistöä toimiin ongelman pikaiseksi korjaamiseksi ja ehdottaa vanhan palvelun käyttöönottoa, kunnes uusi palvelu Maisa toimii moitteettomasti.

Palvelujen käyttöönotto tulee suunnitella asteittaiseksi ja turvata ensin esimerkiksi suun terveydenhuollon palvelut ennen laajennusta.

Puhelinpalvelun henkilöstöresurssien tulee olla riittäviä kuntalaisten terveyspalveluihin pääsyn turvaamiseksi. Lisäksi henkilöstön työssä jaksamiseen tulee panostaa, jotta kuntalaisten laadukkaat terveyspalvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa.

Marianne Sipilä Vantaan Kokoomusnaisten pj

Sina Nordman Vantaan Kokoomusnaisten hallituksen tiedottaja

Äänestä itsellesi parempi kotikunta

sinakuva3Vantaalla kunnallisvaalien äänesprosentti oli edellisissä vaaleissa vuonna 2012 hälyttävän matala, vain 51 %. Koko maan äänestysprosentti oli vain reilut 53 %. Eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa äänestysprosentit ovat olleen noin 70 % luokkaa. Onkin valitettavaa, että juuri kuntalaista lähellä olevista asioista päättävien valtuustojen valintaan osallistuu vain puolet äänestäjistä.

Vaalein valittavat kunnanvaltuustot tekevät tärkeää työtä kuntalaisten arjen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Juuri ihmistä lähellä olevat asiat ovat valtuustojen vastuulla. Tulevalla valtuustokaudella kuntaisten hyvinvoinnin edistäminen ja harratusmahdollisuuksien lisääminen korostuvat. Valtuustoihin tarvitaan uusia nuoria vaikuttajia uudistamaan kuntien palveluita ja luomaan paremmat edellytykset järjestöille ja seuroille toimia.

Äänestämällä vaikutat. Myös äänestämättä jättäminen vaikuttaa valtuuston kokoonpanoon ja voi pahimmallaan johtaa juuri sinun lähipalveluidesi heikkenemiseen. Suosittelen siis kaikille lämpimästi tutustumista oman alueensa ehdokkaisiin ja äänestämään sunnuntaina 9.4 kuntavaaleissa!

Seksuaaliterveys kuuluu kaikille

kumiSeksuaaliterveyden edistäminen on moninainen käsite, joka sisältää muunmuassa seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, ei-toivottujen raskauksien ehkäisyn ja sukupuolitautien torjunnan. Ratkaisuna edellä mainittuihin STM ja THL kannustavat kuntia tarjoamaan asukkailleen ilmaista ehkäisyä ja seksuaalineuvontaa. Kuntia suosiltellaan tarjoamaan ilmainen ehkäisy erityisesti nuorille alle 25-vuotiaille. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto ajaa ilmaisen ehkäisyn tarjoamista kunnissa.

Ilmaisen ehkäisyn tarjoamisesta on useita hyviä kokemuksia. Raumalla nuorille päätettiin tarjota ilmainen ehkäisy korkeiden aborttilukujen vuoksi. Uudistuksen jälkeen tehtyjen laskelmien mukaan kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, kun raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet. Raskaudenkeskeytyksestä aiheutuvalle inhimilliselle kärsimykselle hintalappua ei voida edes laskea. Myös Vantaa on tarjoaa ilmaista ehkäisyä kaikille asukkailleen ja tästä on hyviä kokemuksia. Kehittämisen varaa silti on.

THL:n tilastojen mukaan raskaudenkeskeytykset ovat olleet usean vuoden laskussa erityisesti nuorilla 15-19 vuotiailla. Huolestuttavaa on, että raskaudenkeskeytykset kasautuvat, kun kolmannes toimenpiteistä tehdään jo sellaisen läpikäyneelle. Kaikki THL:n tilastoimat sukupuolitautitartunnat ovat olleet kasvussa vuodesta 2015.

Vantaan tarjoamia ehkäisypalveluita tulee kehittää ja saatavuutta parantaa. Etsivää nuorisotyötä voidaan hyödyntää tavoittamaan nuoret, jotka hyötyvät eniten ilmaisesta ehkäisystä ja neuvonnasta. Näiden palveluiden tulee olla helposti saatavilla, eli siellä missä kuntalaiset ovat. Yhteen virastoon keskitetyt palvelut eivät tavoita palveluntarpeessa olevaa nuorta.

Ehkäisypalvelut ovat osa kuntalaisten terveyden edistämistä eikä näitä palveluita pitäisi siirtä kokonaan maakunnan järjestettäviksi. Ehkäisyneuvontaa ja ilmaisia ehkäisyvälineitä tulee olla saatavilla kouluterveydenhuollossa ja nuorten parissa työskentelevillä tulee olla valmiudet neuvoa nuoria seksuaaliterveyden kysymyksissä. Sote-uudistuksessa Vantaalla on huolehdittava, että seksuaaliterveyttä edistävät palvelut pysyvät lähellä kuntalasta.

 

 

 

 

 

 

Suomen tärkein seula

Kohdunkaulan syövän seulotaan käytetään kohdunkaulasta otettavaa irtosolunäytettä eli papa-näytettä. Kunnissa valtioneuvoston ikäryhmäsuosituksen mukaan kutsun kohdunkaulan syövän joukkoseulontaan saavat 30-60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Osa kunnista kutsuu seulaan myös vaaditun ikäryhmän ulkopuolelta esim. Helsingissä kutsun saavat kaikki 25-65-vuotiaat naiset.

Maailmalla kohdunkaulan syöpä on yksi yleisimmistä naisten syövistä ja sairautta esiintyy paljon kehitysmaissa. Suomessa kohdunkaulan syövän seulonnat aloitettiin 1960-luvulla ja niiden myötä syövän esiintyminen on meillä onneksi harventunut. Suomen syöpärekisterin mukaan seulontojen myötä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus sekä syöpäkuolleisuus ovat vähentyneet viidenneksen verrattuna tilanteeseen ennen joukkoseulontojen aloitusta. Yksi merkittävimmistä kohdunkaulan syöpää aiheuttavista tekijöistä on human papillooma virus (HPV) ja Suomessa vuodesta 2013 lähtien kansallisen rokotusohjelman mukaan kaikkien 11-12-vuotiaiden tyttöjen on ollut mahdollisuus saada rokote ilmaiseksi. Rokotteen avulla kohdunkaulan syöpien esiintyvyyttä voidaan vähentää entisestään.

Kohdunkaulan syöpä kehittyy hitaasti solumuutosten esiasteista varsinaiseksi syöväksi. Siksi säännöllisten papa-näytteiden ottaminen on tärkeää, jotta vaaralliset solumuutokset voidaan tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hoitaa ennen syövän syntymistä. Kuntien järjestämät joukkoseulonnat ovatkin merkittävä tekijä kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, mutta valitettavasti viime vuosina on havaittu, että seulontoihin osallistuu entistä vähemmän seulaan kutsutuista. Syöpärekisterin tilastot kertovat karuja lukuja osallistuneiden osuuksista; kaikista kutsutuista papa-näytteessä käy 70 % ja nuorista alle 40-vuotiaista vain noin puolet.

Solumuutosten varhainen toteaminen on avainasemassa kohdunkaulan syövän ehkäisyssä ja siksi on tärkeää kehittää erilaisia keinoja seulontaan osallistuvuuden parantamiseksi. Naiset ovat raportoineet syyksi seulontaan osallistumattomuudeksi muun muassa ajanvaraukseen ja näytteenottopaikkaan liittyviä käytännön ongelmia. Seulontojen järjestämisessä onkin syytä omaksua asiakaslähtöiset toimintatavat, jotta naisten osallistuminen papa-seulaan helpottuu. Esimerkiksi mahdollisuus sähköiseen ajanvaraukseen ja tekstiviestimuistutukset jo varatusta ajasta voivat edistää seulonnassa käyntiä. Kuntien on hyvä huomioida myös esimerkiksi startup-yritysten innovaatiot papa-seulontoihin osallistuvuuden kehittämiseksi. Omaksumalla uusia toimintatapoja ja ideoita voidaan hyvistä käytänteistä saada entistä tehokkaampia!

 

 

Asiakkaan aika valita terveydenhuollossa

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta toteutetaan lakiuudistus potilaan valinnanvapaudesta. Lakiluonnos on parasta aikaa lausuntokierroksella ja lausunnot tulee antaa maaliskuun loppuun mennessä. Valmisteilla oleva laki onkin herättänyt monenmoisia tunteita eri tahoilla, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisissa. Huolestuneita kommetteja lakiluonnoksen puutteista ja vaikutuksista ovat antaneet niin suurien terveydenhuollon organisaatioiden johtajat kuin ammattiyhdistysliikkeen edustajat.

Potilaan valinnanvapauden lainsäädönnön valmistelun taustalla on pyrkimys kehittää terveydenhuoltoa asiakaslähtöiseksi. Valinnanvapauden uudistuksen myötä potilailla on paremmat mahdollisuudet valita itselleen parhaiten sopiva palveluntarjoaja ja myös terveydenhuollon ammattilaisen valinta helpottuu. Potilas voi valita terveydenhuollon ammattilaisen, jonka kanssa vuorovaikutus pelaa mutkattomasti ja näin hoitotulokset voivat parantua.  Tämä muuttaa myös merkittävällä tavalla potilaan ja ammattilaisen välistä valtasuhdetta ja terveydenhuollon ammattilaisen tulee omaksua työhönsä asiakaspalvelun piirteitä. On huomioitava, että kaikilla ei ole samanlaisia kykyjä valintojen tekemiseen. Tällaisissa tilanteissa terveydenhuollon ammattilaisen on pyrittävä tukemaan potilaan valintapäätöstä ja löydettävä ratkaisu yhteistyössä potilaan kanssa.

Terveydenhuollossa työskentelevänä olen nähnyt, että alalla asiakaslähtöisyys ei toteudu nykyisen tietoyhteiskunnan asettamien vaatimusten mukaisesti. Rakenteiden ja asenteiden muuttaminen aidosti asiakkaan tarpeet huomioiviksi vaatii vielä valtavasti työtä. Ennen maakuntiin siirtymistä kuntien onkin huomioitava muutostarpeet ja koulutettava henkilöstöä sen mukaan. Palveluprosesseja voidaan kehittää hyödyntämällä kokemusasiantuntijoiden osaamista myös somaattisella puolella sekä järjestämällä henkilöstölle asiakaspalvelukoulutusta.

Suomessa potilaan valinnanmahdollisuuksia on lähdetty lisäämään vasta 2000-luvulla, kun muissa Pohjoismaissa valinnanvapauden uudistuksia on tehty jo aiemmin. Kyse ei siis ole uudesta ilmiöistä vaan pikemminkin pohjoismaalaisesta terveydenhuollon trendistä. Sote-uudistuksen kaavaillaan tuovan uusia palveluntarjoajia terveydenhuoltoon ja näin myös terveydenhuollon ammattilaisen valinnanmahdollisuudet laajenevat työnantajien suhteen. Maailma muuttuu ja myös terveydenhuollon on muututtava sen mukana. Uhkakuvien ja kauhun levittämisen sijaan meidän ammattilaisten tulisikin suhtautua potilaan valinnanvapauteen ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseen mahdollisuutena uudistua.

 

Sina Nordman

Bioanalyytikko, TtK