Seksuaaliterveys kuuluu kaikille

kumiSeksuaaliterveyden edistäminen on moninainen käsite, joka sisältää muunmuassa seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskevan neuvonnan, ei-toivottujen raskauksien ehkäisyn ja sukupuolitautien torjunnan. Ratkaisuna edellä mainittuihin STM ja THL kannustavat kuntia tarjoamaan asukkailleen ilmaista ehkäisyä ja seksuaalineuvontaa. Kuntia suosiltellaan tarjoamaan ilmainen ehkäisy erityisesti nuorille alle 25-vuotiaille. Myös Suomen ylioppilaskuntien liitto ajaa ilmaisen ehkäisyn tarjoamista kunnissa.

Ilmaisen ehkäisyn tarjoamisesta on useita hyviä kokemuksia. Raumalla nuorille päätettiin tarjota ilmainen ehkäisy korkeiden aborttilukujen vuoksi. Uudistuksen jälkeen tehtyjen laskelmien mukaan kaupunki säästää jopa 100 000 euroa vuodessa, kun raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet. Raskaudenkeskeytyksestä aiheutuvalle inhimilliselle kärsimykselle hintalappua ei voida edes laskea. Myös Vantaa on tarjoaa ilmaista ehkäisyä kaikille asukkailleen ja tästä on hyviä kokemuksia. Kehittämisen varaa silti on.

THL:n tilastojen mukaan raskaudenkeskeytykset ovat olleet usean vuoden laskussa erityisesti nuorilla 15-19 vuotiailla. Huolestuttavaa on, että raskaudenkeskeytykset kasautuvat, kun kolmannes toimenpiteistä tehdään jo sellaisen läpikäyneelle. Kaikki THL:n tilastoimat sukupuolitautitartunnat ovat olleet kasvussa vuodesta 2015.

Vantaan tarjoamia ehkäisypalveluita tulee kehittää ja saatavuutta parantaa. Etsivää nuorisotyötä voidaan hyödyntää tavoittamaan nuoret, jotka hyötyvät eniten ilmaisesta ehkäisystä ja neuvonnasta. Näiden palveluiden tulee olla helposti saatavilla, eli siellä missä kuntalaiset ovat. Yhteen virastoon keskitetyt palvelut eivät tavoita palveluntarpeessa olevaa nuorta.

Ehkäisypalvelut ovat osa kuntalaisten terveyden edistämistä eikä näitä palveluita pitäisi siirtä kokonaan maakunnan järjestettäviksi. Ehkäisyneuvontaa ja ilmaisia ehkäisyvälineitä tulee olla saatavilla kouluterveydenhuollossa ja nuorten parissa työskentelevillä tulee olla valmiudet neuvoa nuoria seksuaaliterveyden kysymyksissä. Sote-uudistuksessa Vantaalla on huolehdittava, että seksuaaliterveyttä edistävät palvelut pysyvät lähellä kuntalasta.

 

 

 

 

 

 

Suomen tärkein seula

Kohdunkaulan syövän seulotaan käytetään kohdunkaulasta otettavaa irtosolunäytettä eli papa-näytettä. Kunnissa valtioneuvoston ikäryhmäsuosituksen mukaan kutsun kohdunkaulan syövän joukkoseulontaan saavat 30-60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Osa kunnista kutsuu seulaan myös vaaditun ikäryhmän ulkopuolelta esim. Helsingissä kutsun saavat kaikki 25-65-vuotiaat naiset.

Maailmalla kohdunkaulan syöpä on yksi yleisimmistä naisten syövistä ja sairautta esiintyy paljon kehitysmaissa. Suomessa kohdunkaulan syövän seulonnat aloitettiin 1960-luvulla ja niiden myötä syövän esiintyminen on meillä onneksi harventunut. Suomen syöpärekisterin mukaan seulontojen myötä kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus sekä syöpäkuolleisuus ovat vähentyneet viidenneksen verrattuna tilanteeseen ennen joukkoseulontojen aloitusta. Yksi merkittävimmistä kohdunkaulan syöpää aiheuttavista tekijöistä on human papillooma virus (HPV) ja Suomessa vuodesta 2013 lähtien kansallisen rokotusohjelman mukaan kaikkien 11-12-vuotiaiden tyttöjen on ollut mahdollisuus saada rokote ilmaiseksi. Rokotteen avulla kohdunkaulan syöpien esiintyvyyttä voidaan vähentää entisestään.

Kohdunkaulan syöpä kehittyy hitaasti solumuutosten esiasteista varsinaiseksi syöväksi. Siksi säännöllisten papa-näytteiden ottaminen on tärkeää, jotta vaaralliset solumuutokset voidaan tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja hoitaa ennen syövän syntymistä. Kuntien järjestämät joukkoseulonnat ovatkin merkittävä tekijä kohdunkaulan syövän ehkäisyssä, mutta valitettavasti viime vuosina on havaittu, että seulontoihin osallistuu entistä vähemmän seulaan kutsutuista. Syöpärekisterin tilastot kertovat karuja lukuja osallistuneiden osuuksista; kaikista kutsutuista papa-näytteessä käy 70 % ja nuorista alle 40-vuotiaista vain noin puolet.

Solumuutosten varhainen toteaminen on avainasemassa kohdunkaulan syövän ehkäisyssä ja siksi on tärkeää kehittää erilaisia keinoja seulontaan osallistuvuuden parantamiseksi. Naiset ovat raportoineet syyksi seulontaan osallistumattomuudeksi muun muassa ajanvaraukseen ja näytteenottopaikkaan liittyviä käytännön ongelmia. Seulontojen järjestämisessä onkin syytä omaksua asiakaslähtöiset toimintatavat, jotta naisten osallistuminen papa-seulaan helpottuu. Esimerkiksi mahdollisuus sähköiseen ajanvaraukseen ja tekstiviestimuistutukset jo varatusta ajasta voivat edistää seulonnassa käyntiä. Kuntien on hyvä huomioida myös esimerkiksi startup-yritysten innovaatiot papa-seulontoihin osallistuvuuden kehittämiseksi. Omaksumalla uusia toimintatapoja ja ideoita voidaan hyvistä käytänteistä saada entistä tehokkaampia!

 

 

Asiakkaan aika valita terveydenhuollossa

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta toteutetaan lakiuudistus potilaan valinnanvapaudesta. Lakiluonnos on parasta aikaa lausuntokierroksella ja lausunnot tulee antaa maaliskuun loppuun mennessä. Valmisteilla oleva laki onkin herättänyt monenmoisia tunteita eri tahoilla, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisissa. Huolestuneita kommetteja lakiluonnoksen puutteista ja vaikutuksista ovat antaneet niin suurien terveydenhuollon organisaatioiden johtajat kuin ammattiyhdistysliikkeen edustajat.

Potilaan valinnanvapauden lainsäädönnön valmistelun taustalla on pyrkimys kehittää terveydenhuoltoa asiakaslähtöiseksi. Valinnanvapauden uudistuksen myötä potilailla on paremmat mahdollisuudet valita itselleen parhaiten sopiva palveluntarjoaja ja myös terveydenhuollon ammattilaisen valinta helpottuu. Potilas voi valita terveydenhuollon ammattilaisen, jonka kanssa vuorovaikutus pelaa mutkattomasti ja näin hoitotulokset voivat parantua.  Tämä muuttaa myös merkittävällä tavalla potilaan ja ammattilaisen välistä valtasuhdetta ja terveydenhuollon ammattilaisen tulee omaksua työhönsä asiakaspalvelun piirteitä. On huomioitava, että kaikilla ei ole samanlaisia kykyjä valintojen tekemiseen. Tällaisissa tilanteissa terveydenhuollon ammattilaisen on pyrittävä tukemaan potilaan valintapäätöstä ja löydettävä ratkaisu yhteistyössä potilaan kanssa.

Terveydenhuollossa työskentelevänä olen nähnyt, että alalla asiakaslähtöisyys ei toteudu nykyisen tietoyhteiskunnan asettamien vaatimusten mukaisesti. Rakenteiden ja asenteiden muuttaminen aidosti asiakkaan tarpeet huomioiviksi vaatii vielä valtavasti työtä. Ennen maakuntiin siirtymistä kuntien onkin huomioitava muutostarpeet ja koulutettava henkilöstöä sen mukaan. Palveluprosesseja voidaan kehittää hyödyntämällä kokemusasiantuntijoiden osaamista myös somaattisella puolella sekä järjestämällä henkilöstölle asiakaspalvelukoulutusta.

Suomessa potilaan valinnanmahdollisuuksia on lähdetty lisäämään vasta 2000-luvulla, kun muissa Pohjoismaissa valinnanvapauden uudistuksia on tehty jo aiemmin. Kyse ei siis ole uudesta ilmiöistä vaan pikemminkin pohjoismaalaisesta terveydenhuollon trendistä. Sote-uudistuksen kaavaillaan tuovan uusia palveluntarjoajia terveydenhuoltoon ja näin myös terveydenhuollon ammattilaisen valinnanmahdollisuudet laajenevat työnantajien suhteen. Maailma muuttuu ja myös terveydenhuollon on muututtava sen mukana. Uhkakuvien ja kauhun levittämisen sijaan meidän ammattilaisten tulisikin suhtautua potilaan valinnanvapauteen ja asiakaslähtöisyyden lisäämiseen mahdollisuutena uudistua.

 

Sina Nordman

Bioanalyytikko, TtK