Julkaistu Helsingin Sanomissa 19.7.2020
Varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ovat avainasemassa syömishäiriöiden hyvässä hoidossa.19.7.2020 2:00
KORONAEPIDEMIAN seurauksena mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt. Samaan aikaan palveluiden tarve on merkittävästi lisääntynyt.
Nyt kun Suomea rakennetaan uudelleen, on erityisen tärkeää panostaa mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja vaikuttavuuteen. Jo ennen koronavirusepidemian puhkeamista huoli riittävistä mielenterveyspalveluista oli kerännyt nopeasti yli 50 000 kannatusilmoitusta Terapiatakuu-kansalaisaloitteelle, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
SYÖMISHÄIRIÖT ovat nuorten ja nuorten aikuisten yleisiä ja vakavia mielenterveyshäiriöitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan varhaisaikuisuuteen mennessä jopa joka kuudes nainen ja joka neljäskymmenes mies on kärsinyt syömishäiriöstä. Myös viidennes vaikean lihavuuden takia hoitoon hakeutuvista ja noin kahdeksan prosenttia ylipainoisista kärsii ahmintahäiriöstä.
Hoitamattomana syömishäiriöihin liittyy korkea kuolleisuus sekä heikentynyt elämänlaatu. Syömishäiriö on sairaus, johon täytyy saada apua ja josta voi parantua. Myös sairastavan läheisten tulee saada tietoa ja tukea.
SYÖMISHÄIRIÖIDEN tunnistamisessa ja hoitoon pääsyssä on merkittäviä puutteita. Sairastuneen tilanteen pitkittyessä ongelmat usein syvenevät. Tilanteen korjaamiseksi mielenterveyspalveluiden kehittämisen tulisi olla tulevaisuuden sote-keskusohjelman keskiössä.
Syömishäiriötä sairastavien hoitoon pääsyn ja kuntoutuksen edistämiseksi terveydenhuollon perustason mielenterveyspalveluihin tarvitaan lisää panostuksia. Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa ehdotetun lakimuutoksen myötä hoidon tarve arvioitaisiin välittömästi apua haettaessa ja oireen mukainen hoito aloitettaisiin kuukauden sisällä.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten mielenterveysosaamista tulee kehittää haavoittuvassa asemassa olevien potilasryhmien hoitoon pääsyn ja hoitomyöntyvyyden turvaamiseksi.
Syömishäiriöiden hoidossa kuntoutus tulisi järjestää moniammatillisena yhteistyönä. Selkeä kuntoutussuunnitelma edistäisi toipumista, ja sitä suunniteltaessa on ymmärrettävä, että toipuminen on pitkä, vuosien mittainen prosessi.
Tutkimusten mukaan syömishäiriöiden hoitaminen on kustannustehokasta, mutta kuntoutusta tulee edelleen kehittää ja selkeyttää. Varhainen puuttuminen ja hoitoon pääsy matalalla kynnyksellä ovat avainasemassa syömishäiriöiden hyvässä hoidossa.
TERAPIATAKUUN toteutumisen kannalta on oleellista, että siihen suunnataan riittävästi voimavaroja, jotta tavoite yhdenvertaisista ja oikea-aikaisista mielenterveyspalveluista voisi toteutua. Panostamalla perustason mielenterveyspalveluihin voidaan saavuttaa niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin kannatettavaa terveyshyötyä.
Sina Nordman
hallituksen jäsen, Syömishäiriöliitto Syli ry
Kristiina Rekola
puheenjohtaja, Etelän-Syli ry