Teemat

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tarkoituksena pitää olla palveluihin pääsyn ja vaikuttavuuden edistäminen.

Oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin pitää päästä varallisuudesta riippumatta. Järjestelmälähtöisestä toimintatavasta on siirryttävä asiakaslähtöiseen ajatteluun ja toimintaan. Palveluihin pääsyn turvaamiseksi yritysten ja järjestöjen on oltava mukana palveluiden tuottamisessa. Ideologisten syiden takia ihmisiä ei saa jättää jonoon. Hankinnat on toteutettava siten, että kotimaiset pk-yritykset voivat niihin osallistua.

Parannetaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta

Nopeasti lisääntyvään pahoinvointiin ja päihteiden käyttöön pitää puuttua. Toimivilla palveluilla voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja edistää toimeliaisuutta ja työllisyyttä. Vantaa-Keravan alueella pitää toteuttaa terapiatakuu yhteistyössä mielenterveysjärjestöjen kanssa. Kustannushyötyanalyysien mukaan päihdehuoltoon sijoitetut resurssit ovat vaikuttavia. Kuitenkin vakavista päihdeongelmista kärsiviä on huomattavasti enemmän kuin niitä, jotka ovat saaneet palveluita. Päihdehuollosta säästäminen onkin varsin lyhytnäköistä sillä se toisi lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä. Vantaa-Keravan alueella pitää olla tarjolla ihmisten erilaisiin tilainteisiin ja tarpeisiin sopivia päihdekuntoutuksen palveluita. On myös huomioitava läheisten tarvitsema tuki kipeässä tilanteessa.

Kehitetään sote-henkilöstön työhyvinvointia ja työn kannusteita

Myös hoitajilla pitää olla mahdollisuus tehdä työtä itselleen sopivalla tavalla. Jotta voimme taata henkilöstön riittävyyden myös tulevaisuudessa, on välttämätöntä, että erilaiset työntekemisen muodot mahdollistetaan. Uudet innovaatiot työn tekemisen kannustamiseksi ovat tärkeitä ja tervetulleita ja Vantaa-Keravalla päättäjien on syytä sellaisia ottaa rohkeasti käyttöön.

Laboratorio- ja kuvantamispalveluita ei tule erottaa potilashoidosta

Kliinisillä laboratorio- ja radiografiatutkimuksilla on merkittävä rooli terveydenhuollossa. Niiden tehtävänä on tuottaa tietoa sairauksien diagnosointia, ehkäisyä, hoitoa ja seurantaa varten sekä potilaan terveydentilan toteamiseksi muun muassa työkyvyn tai leikkauskelpoisuuden ja leikkaustoimenpiteen arviointiin. Vähintään 70 % hoitopäätöksistä perustuu diagnostisiin tutkimuksiin. Uudellamaalla hyvinvointialueiden on löydettävä ratkaisut siihen, miten yhteistoimintasopimuksessa sovittaan diagnostisten palveluiden osalta työnjaosta ja yhteistyöstä. Uudistuksen toimeenpanon aikana diagnostisten palveluiden asema selkiytynee. Terveydenhuollon kokonaisuuden toimivuuden kannalta on välttämätöntä, että diagnostisten palveluiden rooli osana terveydenhuollon ydinprosessia tunnistetaan.